Kategorian arkisto: DIY

Koushi-valaisin

Paola_6

Paola

schooleylamp

Sisustusjulkaisuja ja -blogeja ahkerasti seuraavat ovat varmasti jo törmänneet tähän valaisimeen. Kyseessä on valokuvaaja Mark Eden Schooleyn suunnittelema ”Koushi” valaisin. Valaisin sopii kauniisti loft-henkiseen sisustukseen, mutta minusta oikein mainiosti myös maalaisromanttiseen tyyliin. Itse voisin nähdä tämän valaisimen meidän makuuhuoneen katossa (en kuitenkaan ole aikeissa korvata Le Klintiä) tai saunatuvassa.

Mutta ajatteletko samaa kuin minäkin: tuollaisen valaisimen voisi helposti tehdä itsekin. Ja moni on varmaan jo tehnytkin – nimittäin ohjeita löytyy esim. Trendenser-blogista tai Remodelistasta. Ei muuta kuin rautalankaostoksille!

 

Translation: Koushi lamp designed by Mark Eden Schooley looks nice in industrial loft apartments, but I think it could look nice also in more traditional country-style interiors. There are many DIY tips on the net on how you can make this kind of a lamp yourself (e.g. Trendenser or Remodelista).

images: Koolandkreativ and Artilleriet

 

Marimekkoa kääreeksi

 

Taas olen täällä käärinyt kukkaruukkuja. Tällä kertaa kääreeksi valikoitui Marimekon lahjapaperi, joka on peräisin isäinpäivälahjasta. Naru on samaa kuin muissa aikaisimmissa viritelmissäni. Olen nyt ihan hurahtanut tähän ideaan, mutta se johtuu ihan siitä ettei minulla ole kivoja ruukkuja, joihin kukkia istuttaisin. Tämä on niin kätevä tapa naamioida rumat muoviruukut. Ja käykääpäs muuten kurkkaamassa All I ever wanted is here -blogista miten kauniisti K sovelsi tätä samaa ideaa.

Asetelma on meidän eteisen lipaston päällä ja tuo kohta taitaakin tällä hetkellä olla ainoa siisti kulma tässä huushollissa. Siivouspäivä olisi tänään siis tiedossa, mutta ensin ulos nauttimaan lumesta lasten kanssa.

Mukavaa lauantai-päivää!

Tuunattavaksi…

Olemme viettäneet tämän viikonlopun vain levätessä, sen kummempia hääräämättä. Vaikka mitä olisi voinut tehdä, mutta joskus täytyy viettää tällaisiakin viikonloppuja.

Tänä viikonloppuna olisi esim. voinut jalostaa näistä Kodin Terrasta löytämistäni kukkapöydistä jotain uutta. Jalkojen muotokieli viehättää minua kovasti – muistuttavat hiukkasen Eamesin tuotteiden muotoilua. Ajattelin, että noita jalkoja olisi voinut hyödyntää saunarakennuksen uuteen sohvapöytään. Mankku ei vielä lämmennyt ajatukselle, joten häkkyrät jäivät kauppaan. Täytyy vielä kehitellä ideaa…

Väännetään rautalangasta

Toinen tänään väsäämäni juttu näkyy tässä:

 

 

 

Näin joskus aikoja sitten Elle Interiörin blogissa tämän kuvan ja siitä inspiroituneena päätin, että meidän kotiin täytyy vääntää rautalangasta oman talon nimi. Tänään sain aikaiseksi toteuttaa sen idean.

Ensin kirjoitin paperille kaunokirjoituksella tuon tekstin ja sitten aloin vääntää 2 mm paksusta rautalangasta samaa muotoa. On hyvä, että tekstipaperi on apuna, sillä vääntäessä ei sitten enää  olekaan niin helppo hahmoittaa, että miten ne kirjainten koukerot menivätkään.

 

Muutamaan kohtaan laitoin vielä tuet ohuemmasta rautalangasta ja kun teksti oli valmis, Mankku spreijasi sen mattamustalla maalilla. Odotettiin kuivumista ja äsken käytiin kiinnittämässä teksti meidän ulko-oven yläpuolelle.

Ihan hyvä tuli! Minusta on kiva, että teksti on kaunokirjoitusta, sillä se tuo kivan kontrastin muuten moderniin taloomme. Ja olisihan tuo melko haastavaa tehdäkin modernilla fontilla…

P.S. Alla lisää tänään väsäämiäni juttuja…

Sunnuntain ompelukset

Tänään on ollut täysi touhu päällä heti aamusta asti. Päätin vihdoin ottaa ompelukoneen esiin ja surauttaa tyynynpäälliset jo aikoja sitten Svenkst Tennin verkkokaupasta tilaamastani norsukankaasta. Hiphei ja kaikki sujui mutkitta – alulankakin loppui juuri viimeisen tyynyn valmistuttua.

 

 

 

 

 

En todellakaan ole mikään käsityöihminen. Surauttelen koneella vain pakolliset ompelukset, eikä työn jälkeä kannata kovin läheltä tutkailla. Ei se ole minulle niin tarkkaa. Kunhan nyt saatiin vihdoin uudet tyynyt olohuoneeseen.

Tilaamastani kangaspalasta tuli juuri kolme tyynynpäällistä (koko noin 45×45 cm – painotus sanalla ”noin”) eikä hukkaa jäänyt

 

Ompelukoneemme on vanha, sympaattinen Singer, jonka ostin joskus vuosia sitten Vaasan torilta. Lapsuudenkodissani ei koskaan ollut uutta ompelukonetta, vaan aina tämän tyylinen ikivanha Singer. Pakko jatkaa perinnettä… ;) Saa nähdä milloin intoudun taas ompelemaan; siihen voi mennä hetki, koska ensin täytyy puolata (inhoan sitä hommaa).

Ai niin, väsäsin myös yhden toisen jutun, mutta se täytyy ensin maalata, joten siitä sitten myöhemmin lisää. Varsinainen DIY-päivä!


Tarmokasta sunnuntaita!