elämyksiä (korkeudessa ja konserttisalissa)

moro2
On muutamia asioita joiden arvoa ei voi mitata rahassa – uudet kokemukset ja upeat elämykset. Itselläni tähän kategoriaan osuvat ehdottomasti matkailu ja musiikki. Harvemmin kokee heittävänsä rahaa hukkaan reissatessaan uusissa (tai vaikka vanhoissa hyväksihavaituissakin) paikoissa, tai istuessaan upeassa konsertissa.

Tänään tarjoilimme elämyksen myös tytöille ja isälleni käydessämme porukalla ensimmäistä kertaa uuden Torni-hotellin Moro-loungessa. Baari itsessään yllätti minut tyylikkyydellään, ja maisemat… no, syntyperäisen tamperelaisen mielestä vähintäänkin huikeat ღ Onhan noita samoja maisemia tullut katseltua Näsinneulasta lukuisia kertoja mutta nyt tuntui kuin koko kaupunki olisi ollut ihan siinä jalkojen juuressa. Synnyinkotini, opiskelu- ja työpaikkani, kaikki tutut kadunkulmat ja rakennukset. Ja miten erilaiselta kaikki näyttikään tuolta ylhäältä käsin!

Pakko käydä ihailemassa samoja maisemia uudelleen myös jonain iltana, ja kesällä toki myös. Voisin kuvitella baarin terassin olevan kauniina kesäpäivinä kohtalaisen täynnä – niin paikallisia kuin turistejakin.

moro3

moro4

moro
Yläilmoista suuntasimme miehen kanssa Tampere-taloon kuuntelemaan Raskasta joulua. Tuumimme tuon konsertin olevan ikäänkuin nykyaikainen versio kauneimmista joululauluista. Niin tai näin, konsertti oli mielettömän hyvä, tykkäsin ihan täysillä! Enkä lakkaa ihmettelemästä miten kummassa en ikinä aiemmin ole tajunnut mennä kuuntelemaan tuota livenä?! Konsertti tarjosi niin rätinää ja räiskettä kuin tulta ja ilotulitustakin – mutta ennenkaikkea huikeita versioita tutuista joululauluista. Ja jälleen yhden uudenkin kappaleen, Tony Kakon upeasti tulkitseman Ainaisten lasten joulun. Marco Hietalasta olen aina pitänytkin, tykkään miehen äänestä kuin hullu puurosta mutta vau miten hyvin kaikki muutkin lauloivat! Ja uuh, miten minä en ole aiemmin noteerannut miestä nimeltä JP Leppäluoto… nyt lauloi itsensä kyllä suoraan meikäläisen sydämeen ;)

raskasta joulu marco
Että sellainen lauantaipäivä meillä. Kun tuohon lisää vielä tyttärien aamulla saamat hienot todistukset sekä käynnin joulutorilla, on tämä päivä ollut varsin onnistunut. Löysin sitäpaitsi aivan ihanan lampaantaljan joulutorilta ღ

Mutta nyt Ainaisten lasten joulu vielä soimaan ennen Wallanderia. Joulukuusikin saatiin äsken koristeltua joten tästä on hyvä jatkaa joulunodotusta… ja huomenna jouluostoksille.

all i want for christmas (ja yksi onnellinen voittaja)

dear santa
Ainoa lahjatoiveeni on vuodesta toiseen ollut kirja – jota sitten lukea jouluaattoyönä kuusen katveessa, suklaata syöden ja punaviiniä juoden. Yleensä totean joka vuosi, etten oikeasti tarvitse mitään, eikä meillä juurikaan ole ollut tapana ostaa lahjoja aikuisten kesken. Tänä vuonna en itseasiassa toivo edes kirjaa – tai toivoisin mutta harmistuneena totesin ettei kummaltakaan lempikirjailijaltani ole tullut mitään uutta joulumarkkinoille (kamalaa, mitä mä nyt luen aattoyönä?).

Mutta tänä iltana juoksulenkillä (vesisateessa, jäisellä asfaltilla) keksin uuden toiveen, tuikitarpeellisen sitäpaitsi. Nimittäin nastalenkkarit! Minähän en moisia ole ikinä omistanut vaikka paljon talvisin juoksenkin. Ja aika monta kertaa on tullut liukastuttua oikein kunnolla… Mutta kertokaapa mitkä nastalenkkarit ovat ne parhaat? Viime vuonna haaveilen Haglöfsin pinkeistä nastoista mutta ääh, nyt en moisia ole myynnistä enää löytänyt?

Toki keksisin muitakin lahjatoiveita jos olisi ihan pakko :) Uutta pehmoista kylpytakkia ikivanhan tilalle olen itseasiassa vallan ääneenkin toivonut… Balmuirin mohair-huopa olisi niinikään tervetullut. Tuoksukynttilävarastoni alkaa olla lopussa joten en pistäisi pahitteeksi muutamaa uutta kynttilääkään. Niinikään Hobstar-laseja tarvittaisiin muutama lisää…

dear santa2
Oikeasti kaikista eniten tahdon lunta ja pakkasta. Talvisen maiseman ja auringon. Hyvää ruokaa ja juomaa. Hetken lepoa ja rauhoittumista. Tämä äiti taitaa nimittäin olla aika väsynyt – kahtena iltana olen yrittänyt postauksiakin kirjoitella, nukahtaen aina tähän työpöydän ääreen :D Viime yönä päätin sittenkin askarrella myös ne joulukortit. Tänä iltana joulukorttitehdas käynnistyy jälleen, samoin suklaatehdas (ne opettajien muistamiset huomiselle on tekemättä vielä!!)… Mutta huomenna en teekään mitään – paitsi nautin Raskasta joulua -konsertista! Ja kuusi odottaa koristelua tuossa olohuoneen nurkassa – jes, taisteluvoitto perheen naiset vastaan mies 1-0! Mies kun olisi halunnut kuusen vasta tulevalla viikolla mutta minä totesin että en ehdi nauttia siitä alkuviikosta ollenkaan koska joudun kuitenkin tekemään edelleen pitkää päivää töissä. Sen sijaan nyt viikonloppuna ehdin kuusestakin nauttia.

lahjakortti
Sitten vielä taannoiseen Kodin Ykkös -postaukseen jossa lupasin arpoa kaikkien kommenttinsa jättäneiden kesken 200 euron arvoisen lahjakortin Kodin Ykköseen. Arpaonni osui seuraavaan nimimerkin Honkanen kommenttiin:

Tälläisinä synkkinä talvipäivinä jolloin lumikaan ei tuo valoisuutta maisemaan, huomaa kaipaavansa jotain kaunista lämminhenkistä valaisinta tunnelmaa luomaan. Siispä iskinkin silmäni heti Kodin Ykkösen Eglo riippuvalaisimiin, eritoten Eglo Churchill-riippuvalaisimeen, jollaisen ilolla ja lämmöllä ottaisin vastaan tänne pieneen tupaan valoa tuomaan. :-)

Oikein paljon onnea voittajalle! Olisipa mulla lahjakortteja iso säkillinen niin lähettäisin yhden jokaiselle teistä :)

Mutta nyt, Raskasta joulua soimaan, tehtaat käyntiin ja hommiin! Katselin btw eilen Iltalehti-TV:sta tullutta suoraa lähetystä Raskasta joulua -kiertueen Helsingin keikasta ja voi vitsit, olipa se hyvä! Löysin myös yhden itselleni aivan uuden joululaulun, Antony Parviaisen säveltämän kappaleen 1939. Okei, ehkä tosiaan olen vähän väsy mutta kyyneleethän tuostakin nousi silmiin.

sentään jotain ajoissa valmiina

joulumuistamiset3

Sentään jotain valmiina, ajoissakin jopa. Kyseessä siis pienet joulumuistamiset niin tanssin- kuin luokanopeille. Tai no, tarkalleen ottaen ainoastaan tanssinopettajien suklaat on jo toimitettu perille – luokanopettajille tehdyt olen sen sijaan ihan itse syönyt. Laaduntarkkailun ja -varmistuksen nimissä ;) Onneksi tässä on vielä muutama ilta aikaa tehdä (kaiken muun ohella) pari uutta suklaista tähteä tai sydäntä ennen ensi lauantain todistustenjakoa.

Koska rakastan Fazerin joulusuklaakonvehteja – ja muistan edelleen kuinka metsästin niitä ympäri pitäjää viime vuonna vielä jouluaattoaamunakin, päätin kokeilla tehdä itse vastaavanlaista suklaata. Reseptini oli varsin yksinkertainen – Fazerin punaista suklaata, Ikean piparkakkuja (niissä on riittävästi mausteista makua) ja päälle ripaus merisuolaa. Ja voi nam, miten hyviä noista tuli. Ainakin minun makuuni. Pitää vielä kiireesti hakea Ikeasta uusi paketillinen pipareita ja pari suklaalevyä – enpähän jää tänä vuonna ilman joulusuklaata ;) Kokeilin tehdä näitä myös valkosuklaasta ja lopputulos varsin hyvä sekin.

suklaatähti4

joulumuistamiset2

suklaatähti

joulumuistamiset

suklaatähtiä4

joulumuistamiset4

suklaatähti3
Enää pitäisikin ehtiä ostaa lahjat, siivota, miettiä tarjottavat jouluaatoksi, leipoa… ja kas, sorruin tänään ostamaan korttipohjiakin – vaikka niin olin jo päättänyt että tänä vuonna en joulukortteja ajanpuutteen vuoksi tekisi. Mutta onhan mulla aikaa, öisin! Ehtii sitä kai nukkua myöhemminkin. Ja mikäs valvoessa jos jouluna olisi pidempään lomaa mutta ääh, työpaikassani on vuosien ajan ollut lomakielto joulukuussa (tai oikeastaan koko kiireisemmän syksyn ajan) ja sama tänäkin vuonna. Kadehtien luen facebookista statuksia kuinka monella on lomaa parikin viikkoa. Oikein havahduin eilen siihen tosiasiaan, että mulla ei ole koko 16 vuotisen työhistoriani aikana ollut yhtenäkään vuonna lomaa jouluna (poislukien joulunpyhät). Paitsi jäädessäni yksitoista vuotta sitten äitiyslomalle joulukuun alussa – taisi ollakin ainoa vuosi kun minulla oli kaikki ajoissa valmiina… No, kaikkea ei voi saada ja pitää olla onnellinen, että ylipäätään on työpaikka mihin joka päivä mennä! Mutta silti, yksikin ylimääräinen lomapäivä olisi enemmän kuin tervetullut! Tai edes pari normaalin mittaista työpäivää.

Miten niin kuulostaa joulustressiltä? Sen päätin, että loppuviikosta meillä siivotaan illat urakalla ja perjantaina tuodaan joulukuusi sisälle. Jotta siitä ehtisi jo nauttia tulevan viikonlopun aikana. Mutta nyt niiden joulukorttien pariin…

ps. Ainiin! Arvon myös vielä tänään Kodin Ykkösen lahjakortin voittajan! Palaan aiheeseen huomenissa.

 

mustaherukkaa, mausteita, häivähdys lakritsaa

antiguas reservas2

Olenkohan viime aikoina jättänyt yhdessäkään postauksessa mainitsematta sanaa kiire… aina välillä havahdun siihen tosiasiaan, että minulla on jatkuvasti kiire jostakin jonnekin, kiire tehdä jotain, kiire sitä ja tätä. Kaiken tämän kiireen ja ruuhkavuosien keskellä minua todenteolla harmittaa kuinka harvoin ehdimme nykyään tavata ystäviämme. SIksipä tartuinkin taannoin tilaisuuteen ja päätin kutsua toisen tyttären kummit istumaan hetkeksi iltaa – ajatuksena vaihtaa samalla lasten joululahjat (ne, jotka mulla toki edelleen ostamatta…).

Ja oli minulla tuossa toinenkin taka-ajatus – punaviini. Saimme näet taannoin maisteltavaksi muutaman pullon Antiguas Reservas -viiniä. Itse hieman epäröin lähteä mukaan yhteistyöhön, varsinkin näin kiireiseen vuodenaikaan mutta mies innostui kovasti kuultuaan millainen yhteistyö oli kyseessä – punaviinin ystävä kun on :)

antiguas reservas7

Kyseinen Antiguas Reservas Caubernet Sauvignon -viini on chileläistä, ja peräisin Cousiño-Macul -viinitilalta. Tämä viinitila on yksi Chilen vanhimmista. Viinin tuoksua kuvataan sanoilla mustaherukkainen ja hillomainen, mutta siitä löytyvän myös mausteisuutta ja häivähdys lakritsia. Makua puolestaan kuvaillaan täyteläiseksi, lämpimäksi, meheväksi ja tasapainoiseksi.

Luetteko te muut btw noita viinien kuvauksia vai mikä vaikuttaa eniten ostopäätökseen? Minä katselen aina ensiksi etiketit läpi (miettien mikä pullo näyttäisi ruokapöydässä hyvältä :) ) ja sitten luen kuvauksen – päätyen usein johonkin aivan muuhun kuin minkä olisin pelkän hienon etiketin perusteella valinnut. Antiguas Reservan itseasiassa kelpuutan pöytään molempien, niin kuvauksen kuin etiketinkin perusteella.

antiguas reservas4

antiguas reservas12
Antiguas Reservas määritellään klassiseksi lihaviiniksi – sopii siis pihvien, riistan ja poronlihan kanssa nautittavaksi, sekä kypsien ja voimakkaiden juustojen seuraksi. Meillä oli kuitenkin ajatuksena tällä kertaa päästä helpolla, ja vain istahtaa hetkeksi vaihtamaan kuulumisia helpon naposteltavan ja hyvän juoman ääreen. Niinpä päädyin tekemään torttutaikinasta pieniä suolapaloja, joista toiset täytin savuporotuorejuustolla ja rosmariinilla, toiset vuohenjuustolla, hunajalla ja persiljalla. Näissähän ainoana rajana on oikeastaan mielikuvitus (ja mulla jälleen aika…), itse lainasin nämä ohjeet ystäväni Marian blogista.

Lisäksi tuorejuustoja, mustapekkaa, patonkia sekä pähkinäistä salaattia, makean nälkään suklaata ja herkullisia pikkuleipiä (joista lisää myöhemmin). Kuviakin oli tarkoitus ottaa valmiista kattauksesta ja ystävistä pöydän äärellä mutta kas, hämärä vei jälleen voiton valokuvaajasta ja saatte tyytyä pelkkiin ennen-kuviin. Onneksi kaadoin viinin laseihin jo hyvissä ajoin ennen pöytään istumista sillä kyseinen viini on kuulemma parhaimmillaan reilusti dekantoituneena.

antiguas reservas16

antiguas reservas9

antiguas reservas11

antiguas reservas8

antiguas reservas10

antiguas reservas3

antiguas reservas

antiguas reservas5

antiguas reservas14

Ja mitä me itse pidimme viinistä? Minulla on yhteistöiden osalta johtoajatuksena se, etten tee sellaisia postauksia ja juttuja, joiden takana en itse tukevasti seisoisi. Tällä kertaa en voinut olla tuosta kuitenkaan etukäteen varma, kyseistä viiniä maistamattomana. Mutta vitsit, olipa tuo hyvää! Ainakin tällaisen taviksen (ei-punaviiniasiantuntijan) makuun. Sopivan voimakas ja täyteläinen, mielestäni erittäin sopiva myös ruoan jälkeen seurusteluviiniksi. Ja juurikin kuvauksensa kaltainen eli mustaherukkainen, mausteinen, lakritsainen – ilmankos tuo niin minun makuuni olikin. Miehen sanoin ”suuhun sopiva”. Tämä ratkaisi samalla myös pohdinnan siitä, mitä viiniä joulupöytäämme katetaan. Nyt tiedän myös mitä nautin jouluaattoyönä suklaakonvehtien, joululaulujen ja (toivottavasti) uuden kirjan kera :)

Kyseinen viini löytyy siis Alkon vakiovalikoimasta, nyt joulukaudella viiinpunaisessa pahvipakkauksessa (tuotenumero 459827, hinta 12,48€). Lisätietoa tästä ja muista hyvistä viinivaihtoehdoista löytyy osoitteesta www.facebook.com/viikonviini. Voit myös hashtagata Instagramissa kauneimman joulutunnelmaan sopivan viinikuvasi #jouluviini #antiguasreservas #viikonviini – samalla osallistut Decanterin 50€ lahjakortin arvontaan. Lisätietoja osoitteesta http://viikonviini.fi/2014/12/08/kilpailu-jouluviini-antiguasreservas/.

Yhteistyössä: Cousiño-Macul

 

hyasintin verran joulua

hyasintit

Viikonloppu takana. Kiireinen viikonloppu. Tanssinäytöksiin, kotiin, näytöksiin, kotiin… siinä lyhyesti viime päivien kuulumiset :) Mitään muuta ei kyllä ehdittykään tehdä sillä tanssitytön näytöksissä meni pitkälle iltaan asti niin perjantaina kuin lauantaina – ja tänäänkin niin myöhään että missasin kauneimmat joululaulutkin. Vaan eipä tuo haitannut, niin vahvasti ollaan eletty tanssin huumassa tämäkin päivä. Mennyt syksy kiireineen ja huolineen on selkeästi verottanut minun jaksamistani myös tanssin seuraamisen suhteen, mutta nyt pääsin taas mukaan fiilikseen. Enkä malta odottaa tulevaa kevättä kisoineen.

Tanssin huumassa jäivät edelleen myös joulukortit kirjoittamatta ja joululahjat ostamatta… Mutta onhan tässä vieläkin aikaa ;) Kaunis joulu -tapahtumassa Rupriiikissa ennätin pyörähtää näytösten välissä lauantaina, mutta sieltäkään ei mitään lahjoja mukaani tarttunut – ellei itselle ostettuja lasketa… ;) Kameraakaan en jaksanut kaivella laukusta esille – mikä nyt jälkikäteen kieltämättä hieman harmittaa sillä niin paljon kaikkea kaunista olisi ollut kuvattavaksi. Mutta näemmä välillä jopa mulle tulee hetkiä kun haluan kulkea ilman kameraa, keskittyen kaikkeen muuhun :)

Hyasintteja sentään olen ostanut muutaman. En ollut muistanutkaan kuinka kauniita nuo ovat! Varsinkin ihan nupulla ollessaan – kunpa siis säilyisivät tuollaisina mahdollisimman pitkään.

hyasintit4hyasintit2hyasintit3
Nyt jatkan tanssivideoiden katselua ja kuvien käsittelyä – jospa tännekin saisin muutaman kuvan laitettua jossain välissä… edessä tosin kiireinen viikko (ja kas joululounaitakin tarjolla). Kaipaisin vielä yhtä vapaapäivää tähän väliin – niin mukava viikonloppu kuin takana onkin. Onneksi kohta on joulu ja saa hengähtää edes pari ylimääräistä päivää. Sitä ennen täydellä teholla eteenpäin…

Vauhdikasta viikkoa myös muille toivotellen,