44 neliötä ja yksi kaunis seinä

44 neliötä ja yksi kaunis seinä, ruskeaöverit ja pientä pintaremonttia.

BoSthlm. Mäklare Kalle Borgström.

Harmaalla linjalla jatketaan :) Minua kun tunnetusti viehättävät harmaan erilaiset sävyt pukeutumisen ohella myös sisustuksessa. Vaikka juuri jostain lehdestä luinkin kuinka ruskea on syrjäyttämässä harmaan (kuvituksena ruskeat pussilakanat)… ? Ja just kun meillä on vaikka mitä harmaata ;) Ja just kun viskasin viimeisetkin ruskeat pussilakanat veks… Edellinen ruskea-kauteni osunee viime vuosituhannen loppuun ja nykyisen alkuun – voitaneen oikeastaan puhua ruskeaövereistä sillä muistan kuinka silloin pukeuduinkin päästä varpaisiin ruskeaan. Ruskea paitapusero, ruskeat suorat housut, ruskea vyö, kengät, laukku, huivi… Ja kotona toki tummanruskea matto olohuoneen lattialla :) Tyttöjen ollessa pieniä käytin heilläkin paljon ruskeaa yhdistettynä vaaleanpunaiseen – övereihin asti.

Niinpä en näe itseäni ihan ensimmäisenä hankkimassa uusia ruskeita pussilakanoita tai sisustustyynyjä… beigen eri sävyjä ja harmaanruskeaa meiltä toki löytyy nytkin mutta ne ovat eri asia ;) Myös puun sävyt ovat ihan asia erikseen. Kuten tässäkin kuvien asunnossa. Ja vaikka en juuri tuon sävyisestä lattiasta pidäkään, sopii se mielestäni hyvin kyseiseen asuntoon.

Mikä asunnossa kiinnitti ensimmäisenä huomioni oli tuo keittiönurkkauksen kauniin tummanharmaa seinä. Tuollaisen haluaisin meillekin! Toki voisin ottaa myös nuo rosetit katossa, kattolistat, ikkunalaudat, sohvan… Muutenkin kokonaisuus on mielestäni kivasti toteutettu – ei hullumpi yksiö!

BoSthlm. Mäklare Kalle Borgström. BoSthlm. Mäklare Kalle Borgström. BoSthlm. Mäklare Kalle Borgström. BoSthlm. Mäklare Kalle Borgström. BoSthlm. Mäklare Kalle Borgström. BoSthlm. Mäklare Kalle Borgström. BoSthlm. Mäklare Kalle Borgström.All photos via BO|STHLM Fastikhetmäklare.

Meillä saattaakin mennä muutama seinän väri uusiksi ihan lähiaikoina sillä alkamassa pieni remontti, kiitos yläkerran hajonneen lattialämmityksen. Ihan tähän väliin en mitään ylimääräistä remonttia olisi kaivannut (olisipa ensin ennätetty edes hoitaa tuo kissa terveeksi!) mutta minkäs teet, korjattava on. Talon ainoa kiinteä kaappi revitään samalla irti seinästä (alla ei tietenkään ole parkettia) ja kuulemma ylihuomenna meillä on reikä keittiön katossa…

Juoksulenkeillä olen toki ollut jo samalla remppaamassa koko yläkertaa uuteen uskoon, mielessäni olen vaihtanut kaikki lattiat ja maalannut / tapetoinut seinät, repinyt puolipaneleita irti, maalannut katotkin valkoisiksi… :) Aika näyttää toteutuuko mikään haaveeni vai säilyykö kaikki toistaiseksi aivan ennallaan.

Mutta nyt pieni rentoutumishetki television äärellä ennen loppuviikon kiireitä.

#whatiwore

dagens zara takki6
Voihan harmaus. Kovin kirkkaita asukuviakaan ei näemmä näillä keleillä saa… Instagramin puolelle laitoinkin pari harmaatakin harmaampaa dagensia. Tässä toinen viikonlopun seteistä – hieman vaaleampaa välillä, toki harmaalla höystettynä :)

Ihan varma en ole, osaanko näin vaaleassa (talvi)takissa kulkea, vaikka tuo rakkautta ensi silmäyksellä taannoin Zarassa olikin. Kauniin vaalea, tuollainen jännä hieman vaaleanpunertavan nude sävy… Yhtälailla rakkautta koin Putiikissa Rannalla nähtyäni takin alta pilkottavan harmaan neuleen – sitä osaan ainakin käyttää, turvallisen harmaa kun on :)

Minkä värisen kaulahuivin yhdistäisitte btw tähän takkiin? Itse mieluiten ehkä mustan (jota mulla ei ole, uskomatonta!). Tosin näin samaisen takin yhdessä viininpunaisen huivin kanssa – sekin väriyhdistelmä näytti yllättävän hyvältä…

dagens zara takki7

dagens zara takki4

dagens zara takki3

dagens zara takki2

dagens zara takki5Mutta nyt Scandalin pariin. Kello on näemmä vanhaa aikaa jo yli puolenyön eikä minua väsytä vielä yhtään. Aamulla saattaa kyllä väsyttää mikäli tuo meidän kissaherra jatkaa puuhiaan koko yön. On selkeästi tervehtymään päin sillä yrittää päästä eroon ärsyttävästä kauluristaan (varsin ymmärrettävää!)… Kissa törmäilee koko ajan johonkin ja selkeästi kiroilee kulkiessaan.. ;) Nyt vasta huomaa kuinka kipeä Oton haava varmasti olikaan – eihän kissa ole hetkeen ollut oma itsensä.

Mukavaa ja toivottavasti edes osittain aurinkoista alkavaa viikkoa toivotellen,

 

sittenkin jouluihminen

pinterest christmas4
Unohduin tänään aamukahvilla Pinterestin dreaming of a white christmas -kansiooni. Olen näemmä unohtanut miten kauniita kuvia olenkaan sinne onnistunut keräämään :) Paljon kivoja DIY-ideoita (adventtikalentereiksi, kyntteliköiksi, joulukorteiksi), kauniita joulukoteja, joulun tunnelmaa… Vaikka en mikään jouluihminen koekaan olevani, aloin miltei jo salaa odottaa tulevaa joulua. Yksinkertaisen rakastajana en kaipaa ympärilleni hirveää määrää joulukoristeita – mutta sitäkin enemmän rauhallista tunnelmaa, hyviä jouluruokia, hiljaa soivia joululauluja… Kauniita kukkia, joulukuusen tuoksua, aikaa lukea kirjaa ja syödä (joulu)suklaata…

 

pinterest christmas5
Ensi yönä siirrytään näemmä talviaikaankin – tietää takuuvarmaa hämärää työpäivän päättyessä, yhä vähemmän valoa valokuvaukseen, todella pimeää vuodenaikaa. Ja minä kun elän päivänvalolla… huoh. Toisaalta lohdutin itseäni miettimällä, että joskus helmikuussa päivät jälleen pitenevät ja valo lisääntyy. Ja kun ollaan joulussa, ollaan miltei jo voiton puolella :) Ja voi, kunpa tänä vuonna olisi valkea joulu!

joulukollaasiInnostuin näemmä selailemaan myös omia viime jouluna ottamiani kuvia. Miltei tekisi jo mieli kaivella nuo paperitähdetkin ikkunoille… ehkä niiden suhteen maltan kuitenkin vielä mieleni. Sen sijaan valosarjan viritin jo perinteiseen jokavuotiseen tapaan olohuoneen verhoihin roikkumaan – niin kauniita kuin kaikki happy lights -pallotkin ovat, tykkään eniten noista perusvalosarjoista. Niin paljon, että taidan kaivaa loputkin valosarjat esille jo nyt :) Ja hmm, mitenkäs tuo musta matto näyttääkin noin kivalta olohuoneessa – taidanpa vaihtaa mattoakin siis! Luminen maisema ikkunan takaa tosin kyllä puuttuu…

Mutta nyt lääkitsemään tuota meidän kissaressua. Ei kovinkaan helppo homma desinfioida syvää isoa haavaa ja tunkea se täyteen sideharsonauhaa… oltiin eilen aivan poikki koko poppoo samaisen urakan jäljiltä – Otto taatusti eniten. Siihen vielä päälle antibiootit, levolacit, kipulääke sekä normaali lääkitys… Onko kellään btw kokemusta kissan isosta ontelohaavasta – kuinka nopeasti / helposti moiset parantuvat?

lauantaitoivotuksin,

 

 

look gorgeous ja muut henkarit

henkarit4
Vaikka oloni ei niinkään gorgeous ole (kahden valvotun yön jäljiltä), henkarit sitä ovat. Löysin tällaisia taannoin muutamalla eurolla Kodin Ykkösestä, enkä voinut olla ostamatta. Henkareista kun ainakin meillä tuntuu olevan aina pulaa – en tajua minne nekin aina katoavat?! Samalla tavoin kuin sukat ja hiuslenksut… Henkareita tosin ei kyllä pitäisikään hankkia liikaa – jos sillä tavoin välttäisi myös liiallisen vaatteiden hankinnan?

Ihailen vaatehuoneita tai -kaappeja missä vaatteet roikkuvat kaikki samanlaisilla henkareilla. Toisin kuin meillä – lähes jokainen henkari erilainen, osa kymmeniä vuosia vanhoja, loput Ikeasta. Joskus halusin vain mustia henkareita, joskus puunvärisiä, nyttemmin valkoisia. Ja kun nuo kaikki kuitenkin asiansa ajavat niin… olkoonsa sekalainen seurakunta :) Jota jälleen siis sekoitin lisää näillä kolmella yksilöllä. Vanhoista henkareista (tai hartiapuista kuten vanhempani näitä kutsuvat) en halua luopua sillä ne ovat mielestäni ihanan nostalgisia kaikkine vanhoine vaatekauppojen nimineen.

henkarit5

henkarit6
Näissä kuvien henkareissa olisi kiva roikuttaa vaatteita ihan esilläkin – vaikkapa siinä eteisaulaan haaveilemassani vaatetangossa. Vaikka toisaalta, itse tykkään säilyttää vaatteet vaatehuoneessa tai kaapeissa suojassa pölyltä ja kissankarvoilta.

Kissankarvoista valvottuihin öihin. Nyt kun äitini on hieman pirteämmässä kunnossa (ja pääsee jopa huomenna käymään kotona, ihanaa!), on huolta ja murhetta (ja valvottuja öitä) aiheuttanut tuo meidän toinen munuaispotilas, Otto-kissa. Aloin pari päivää sitten ihmetellä miksi kissa laahaa takajalkojaan ja eilen lääkärissä selvisi syykin – peräpäähän jostain tullut kolme senttiä syvä ontelohaava. Eilisilta meni siis tokkuraista kissaa silitellessä ja erinäisiä lääkkeitä antaessa. Tänä iltana meidän pitäisi itse osata puhdistaa tuo haava ja antaa kissalle jopa peräruiske. Mielenkiintoinen ilta siis tulossa… Kissa alkaa onneksi nyt vaikuttaa suht pirteältä ja käveleekin jo paremmin – oma olo sen sijaan on varsin tokkurainen.

Onko siis ihme, että odotan viikonloppua enemmän kuin mitään pitkään aikaan! Vain elämää, pizzaa, lasi punaviiniä. Ja huomenna lauantaina aion nukkua pitkään. Hieman harmittaa kun kaikki muut bloggaajat taitavat olla Indiedaysin blogitapahtumassa mutta toisaalta, en jaksaisi kyllä minnekään nyt lähteäkään vaikka olisi kutsuttukin. Viime vuonnahan mä sitäpaitsi totesin, että moiset juhlat eivät taida olla minua varten…

Ihanaa kun on perjantai!

 

vähän sinistä

hortensia love
Poikkesin viime lauantaina ostamassa kukkasia äidille sairaalaan vietäväksi. Siitäkin huolimatta ettei äiti muka tarvitse mitään kukkia. Tarvitsee tai ei, kummasti se pienikin kimppu tai yksi kukkanen piristää muuten niin kolkkoa huonetta… Äitini rakastaa sinistä väriä (mistä johtunee että itse en sinisestä niin pidä – yliannostus jo lapsuudessa) ja olenkin vienyt hänelle muutaman sinisen hortensian. Kuulemma kaunein kukka mitä on ikinä nähnyt…

Tällä kertaa huomioni kiinnittyi tällaiseen hieman erilaiseen hortensian oksaan. Ensin tuumin etten näitä ainakaan ostaisi, sillä jotenkin näyttivät silmiini liian synkiltä ja oudon värisiltä… Kunnes huomasin osan kukinnosta olevan kauniin vaaleansinistä. Ihan äidin juttu siis. Hänelle onnistuin löytämään vielä tätä kuvien kukkaa huomattavasti sinisemmän yksilön. Tämän ostin itselleni sillä vaikka sinistä väriä parhaani mukaan väistelenkin, on tässä kukassa jotain mielettömän kaunista. Tuo värien yhdistelmä. Ja nuo pienet kerrotut kukat… ihanat! En tietenkään tajunnut kysyä mikä lajike tämä on – osaisiko kukaan teistä valottaa asiaa? Jotta tiedän jatkossakin näitä kysellä :)

hortensia love2

hortensia love3

hortensia love4
Että ihminen voikin välillä olla iloinen pienistä asioista! Olen nyt tuijotellut tätä kuvien oksaa lauantaista lähtien… ja ihastun siihen päivä päivältä vain enemmän. Vaikka moni varmasti kokeekin kukkien ostamisen rahan tuhlaamisena, itse koen asian aivan päinvastoin. Tuhlausta toki mutta jos suht pienellä summalla saa piristystä ja iloa moneksi päiväksi, ei raha ole silloin mennyt aivan hukkaan.

Näillä mietteillä keskiviikkopäivään!

ps. Kirppiksen puolella kenkiä ja Odd Mollya ;)