kotistudiossa Michael Korsien kera

 

marjakoo11
Perustettiin tyttöjen kanssa muutama viikonloppu sitten kotistudio parista liitutaulumaalilla maalatusta isosta levystä (ne samat, joita käytän usein leipomuskuvien taustalla) ja yritettiin räpsiä kuvia allekirjoittaneesta. Oikeastihan minun pitäisi mennä Allerille studiokuviin mutta enhän mä ikinä arkena Helsinkiin asti pääse – saati koe olevani kuvauskelpoisessa kunnossa. On muuten jännä juttu miten sitä ei vaan osaa olla muiden kuin omien tyttäriensä kuvattavana. Vaivaannun sillä samalla sekunnilla jos joku muu yrittää ottaa minusta kuvia… Olen usein kyllä miettinyt, että pitäisi mennä kuvattavaksi jonnekin – ihan terapiamielessä. Ja jos sivujuonteena saisi edes yhden onnistuneen, hyvälaatuisen kuvan itsestään niin se olisi jo paljon se.

Nämä pari kuvaa olivat mielestäni ainoat onnistuneet niiden reilun sadan kuvan joukossa, joita tyttäret vuoronperään minusta räpsivät. Joten näillä mennään (virallisemmissa yhteyksissä) siis siihen asti kunnes studiokuviin ennätän ja uskaltaudun…

Kuvissa näkyvät btw uudet silmälasini. Tai eivät nuo nyt enää uudet ole, mutta menneenä kevättalvena hankitut. Vaikka olen tässä viimeisimpien vuosien aikana hankkinut paritkin uudet kehykset, olen silti aina loppupeleissä viihtynyt kuitenkin parhaiten 2000-luvun alussa ostamissani hengettömissä pikkuriikkisissä rilleissäni – ne ovat aina olleet sellaiset sopivan huomaamattomat ja näkymättömät… Silti olen salaa haaveillut nykymuodin mukaisista isoista kehyksistä, sopivia kuitenkaan löytämättä.

Kunnes eräänä päivänä löysin nämä kuvien Michael Korsit -70% hintalapulla varustettuna. En tosin tuolloin ollut ollenkaan varma, että kyseiset lasit minulle sopisivat mutta en saanut niiltä enää rauhaa… kunnes kävin ne edullisimmilla mahdollisilla linsseillä varustettuina itselleni tilaamassa. Vielä lasit saatuanikin jahkailin niiden kanssa parisen viikkoa – lasit kun mielestäni korostivat silmäpusseja ja tuntuivat ihan hervottoman suurilta. Asiaa ei auttanut armaiden miespuolisten kollegoideni toteamus kuinka voisin hitsatakin kyseiset rillit päässäni… :D Mutta niin vain laseihin totuin ja sittemmin olen ollut ostokseeni hurjan tyytyväinen! Ainakin tuovat kaivattua vaihtelua niihin hengettömiini.

marjakoo12

michael kors eyewear

Niin ja mikäli joku jälleen kauhistelee mitä ihmettä olen tehnyt kulmakarvoilleni (kuten taannoin julkaistuani naamakuviani), todettakoon etten ole tehnyt niille mitään sitten vuoden 1995. Tuona kyseisenä keväänä (Suomen voittaessa jääkiekon maailmanmestaruuden) olimme opiskelukaverieni kanssa opintoihimme kuuluvalla opintoreissulla Saksassa. Tuolloin viime vuosituhannella oli vielä tapana nyppiä kulmakarvat varsin ohuiksi ja muistan edelleen elävästi kuinka istuimme vierekkäin ikkunan edessä käsipeileinemme pinsetit kädessä nyppien kulmamme silloisen mallin mukaisiksi :D Ja sellaisiksihan nuo jäivät eivätkä enää pahukset kasva joten… muodin kiertokulkua ja ohuita kulmia odotellessa ;)

Ps. voi mitkä kelit! Eilisen vietin kokonaan ulkona – pihaa laittaen, pyykkiä silittäen ja pitkällä iltalenkillä lintujen laulua kuunnellen. Ja tänäänkin iltalenkki taittui lintujen musisoinnin tahdissa. Niin ihanaa.

 

iloista vappua

vappu6

Aurinkoista vappua ja toukokuun ensimmäistä! Miten ihmeessä voi olla jo toukokuu?! Huhtikuu meni ohi aivan huomaamatta… sen verran haipakkaa oli tuo mennyt kuukausi (tanssia, jääkiekkoa…) että kotikin on kaaoksen vallassa. Niinpä meidän vappupäivä kuluukin pitkälti pihahommissa ja taidanpa roudata silityslaudankin ensimmäistä kertaa ulos sitten viime syksyn. Jättimäisen pyykkivuoren silitys kun on ulkona auringossa niin paljon mukavampaa!

Iloista sunnuntaita ja vappupäivää kaikille!

pitäiskö muuttaa Turkuun

BO LKV Sirkkalankatu

Ei vainenkaan, mää oon nääs Tampereen (ja Tapparan) tyttöjä mutta miten välillä tuntuukin, että kaikki ne kivat asuntoilmoitukset löytyvät ihan jostain muualta paitsi näiltä kulmilta?! Tähänkin kotiin voisin muuttaa melkein samantien – ellei asunto sijaitsisi Turussa ;) Pitäisin mielelläni myös kaikki asunnosta löytyvät kalusteet – keittiön pöydän ja tuolit… puusohvan ja kaikki muut vanhat kaapit (niin ihania!). Entäs nuo olo- ja makuuhuoneen välissä olevat vanhat taiteovet, vau! Muutaman seinän maalaisin harmaaksi mutta muuten, muuttaisin heti!

BO LKV Sirkkalankatu6

BO LKV Sirkkalankatu3

BO LKV Sirkkalankatu2

BO LKV Sirkkalankatu5

BO LKV Sirkkalankatu7

BO LKV Sirkkalankatu9

BO LKV Sirkkalankatu10

BO LKV Sirkkalankatu17

BO LKV Sirkkalankatu15

BO LKV Sirkkalankatu12

BO LKV Sirkkalankatu8All photos via Bo LKV.

Vaan nyt haaveilut sikseen ja suunta kaupunkiin! Vuorossa tanssikoulun 15-vuotisjuhlanäytös jossa tuo meidän tanssityttömme pääsee kuusi kertaa lavalle. Totesinkin tytölle hänen pohtiessaan, onko nyt varmasti pakannut kaikki asut mukaan, että pääsee hetkeksi kokeilemaan millaista olisi esiintyä esim. jossain tanssishowssa tai musikaalissa :)

Kaikille oikein iloista ja aurinkoista vappuaattoa!

 

huumasta toiseen

disco sm lieto7

Torstai-iltaa! Hassua miten tämä viikko on toisaalta mennyt hurjaa vauhtia mutta toisaalta tuntunut kovin pitkältä. Tuntuu kuin viime viikonlopun discokisoista olisi jo pieni ikuisuus… Johtunee siitä, että viikkoon on mahtunut niin paljon. Olen vain työkiireiden lomassa leijaillut huumasta toiseen – ensin discoa, sitten lätkää. Onneksi onnistuimme saamaan liput tiistain finaalipeliin sillä olihan tuo niin huikeaa olla paikanpäällä todistamassa oman lempijoukkueensa voittoa. Tosin kolmatta erää en uskaltanut katsella ollenkaan… paitsi vasta pelin ratkettua kotona yömyöhäisellä :)

Ulkopaikkakuntalaiset usein kyselevät millä perusteella täkäläiset kannattavat joko Tapparaa tai Ilvestä. Veikkaan että meillä paljasjalkaisilla tamperelaisilla tuo monesti tulee jo ihan verenperintönä tai äidinmaidossa. Itse olen jo pikkutyttönä istunut Tapparan peleissä yhdessä isäni ja pappani kanssa – silloin toki se tärkein juttu oli ensimmäisellä erätauolla saatu grillimakkara ja toisella jäätelötuutti ;) Sittemmin teinityttönä peleissä tuli notkuttua paljonkin – silloin taidettiin tosin enemmänkin ihailla pelaajia (Teppo Numminen se suurin suosikkini) kuin seurata itse peliä… Mutta oman iän karttuessa ja pelaajien nuortuessa (damn ;) ) on kiinnostus jääkiekkoon lajina vahvistunut. Eikä se oma suosikkijoukkue ole vuosien varrella miksikään vaihtunut, tapparalaisuus on ja pysyy. Ja kuinka mahtava fiilis onkaan seurata pelejä – jännittää, kannustaa, toivoa parasta, pelätä pahinta, elää mukana… voi sitä tunteiden vuoristorataa yhden lätkämatsin, tai eränkin aikana! Ainakin tuntee olevansa elossa :)

Samanlaisia tunteita koen myös tuon meidän tanssitytön kisareissuilla. Ainoana erotuksena se, että jännitys oman lapsensa puolesta on moninkertaista lätkämatsiin verrattuna. Ennen esitystä sydän hakkaa, ja kädet tärisevät vielä pitkään tyttöjen poistuttua lavalta. Aikamoista tunteiden vuoristorataa on tullut koettua siis myös tanssikisoissa – niin niitä pettymyksen kuin onnenkin kyyneliä. Siinä mielessä menneen viikonlopun discon SM-kilpailut olivat poikkeus sillä vaikka tytöt jäivätkin oman sarjansa viimeisiksi, ei kukaan porukasta ollut pettynyt. Päinvastoin, tyttöjä puraisi varsinainen discokärpänen – ensi vuoden kisoja odotellessa!

Myös tyttöjen omat ja tanssinopen odotukset näihin kisoihin olivat realistisella tasolla – olivathan tytöt ehtineet treenata kisoihin ainoastaan muutamia kertoja. Tärkeimpänä pointtina kisoissa olikin kokemuksen hakeminen ja tanssista nauttiminen. Ja sitä tuo päivä todellakin oli! Tanssin iloa ja fiilistelyä – ja muiden huikeiden suoritusten ihailua. Ja taisipa tytöistä olla hauskaa saada kerrankin laittaa irtoripset ja kaikki – itseruskettavalla läträämisestä puhumattakaan :D Ennen kisoja tosin hieman vierastin ajatusta liiallisesta tälläytymisestä mutta näemmä se tuohon lajiin kuuluu ja sopiikin. More is more ja nämä meidän discohileet olivat todellakin sieltä iisimmästä päästä.

disco sm lieto16

disco sm lieto11

disco sm lieto8

disco sm lieto15

disco sm lieto5

disco sm lieto14

disco sm lieto13

disco sm lieto3

Tämä viikko on pitänyt sisällään myös niin vappudiscoa, tanssitreenejä kuin kokeisiin kuulustelua joten kieltämättä huominen perjantai on enemmän kuin tervetullut! Ainiin ja käytettiinhän me tuo meidän Minni-kissa tänään sterilisaatiossakin… kaiken kiireen keskellä. Kissa sai kaulurin sijaan tuollaisen sukkapuvun – lähes koko kissa on käärittynä valkoiseen sideharsoon mitä lie :´) Salaa hieman toivoin leikkauksen ja sukkapuvun rauhoittavan Minniä (edes hetkellisesti) mutta kattia kanssa… meno on jo lähes entisenlaista :D

Kunhan huomisesta kuun viimeisen päivän työhässäkästä vielä selvitään, aion poksauttaa kuohuviinipullon! Ehkä kuitenkin vasta lauantai-iltana sillä vappuaatto sujuu meillä tanssikoulun juhlanäytöksen merkeissä :)