Hellettä ja haaveilua Loviisassa

P5239263b

Tältä näytti Loviisa maanantain helteisessä paahteessa. Tämä oli minun ja kaupungin ensikohtaaminen. Myöskään matkaseuralaiseni Saija ei ollut ennen käynyt Loviisassa. Puutalokortteleiden välissä käyskennellessämme mietimme kilpaa, mitä muita suomalaisia rannikkokaupunkeja Loviisa eniten muistutti. Suurempi kuin Naantali, mutta pienempi kuin Rauma. Vaatimattomampi kuin Hanko, mutta vähän säntillisemmin hoidettu kuin Uusikaupunki. Aika samanlainen kuin Porvoo, mutta kuitenkin tasaisempi, ja kaupungin läpi ei virrannut jokea. Valtavien lehmusten reunustamista puistoteistä tuli puolestaan mieleen Maarianhamina. Usein kuuli ruotsin kieltä mutta yhtä usein myös suomea.

P5239260bP5239257bP5239267bP5239294b

Samannimisestä salakapakasta nimensä saanut Tuhannen tuskan kahvila Mariankadulla (2.) oli etsimisen arvoinen. Niin suljetulta ja hiljaiselta näyttävä julkisivu kätki sisälleen mitä hurmaavimman sisäpihan ja terassin. Siellä syötiin bebet.

P5239297bP5239295bP5239275b

Lähdimme Loviisan retkelle kirpputorit mielessä, mutta totta puhuen kirpparit jäivät nyt vähän sivuosaan retkellämme. Sen sijaan antauduimme helteisen kelin yllättämän pikkukaupungin unettavan hiljaiseen maanantaitunnelmaan. Käyskentelimme rauhassa ja kävimme kahviloissa. Läheltä Tuhannen tuskan kahvilaa löysimme Laivasillan ja sieltä kivan ravintolan, kahvilan ja afrikkalaisen kaupan nimeltä Karamaloo. Ostin uuden pyykkikorin vanhan ja risaisen korin tilalle. Siitä kuvaa myöhemmin!

P5239278bP5239284b

Karamaloo oli kyllä ihastuttava. Katsokaa nyt noita nailonlangasta punottuja tuolejakin! Ja korilaukut olivat upeita myös. Laajempaa afrikkalaisten korien valikoimaa ei Suomesta taida muualta löytää. Harmi, ettei Karamaloolla ole verkkokauppaa. Kaupan omistaja Jaana Kapari-Jatta kertoi kuitenkin, että hän postittaa tuotteita mieluusti ympäri Suomen.

P5239281bP5239282bP5239288b

Loviisa teki hyvää. Se oli breikki tämän hetken hektisistä työkuvioista. Ihan miniloma, vaikka vain yksi iltapäivä. Elokuun lopussa kaupungissa järjestetään Loviisan Wanhat talot -tapahtuma, jossa puutalojen sisäpihat ja -puutarhat aukeavat kaikkien ihailtavaksi. Sinne pitää vielä joskus päästä. Tänä vuonna se taitaa olla liian lähellä omaa monistumistani, mutta ehkä jo sitä seuraavana vuonna.

Mun viikko

Kotilolle epätyypillisesti ajattelin tänään raportoida menneen viikon tapahtumia. Kameraan on kertynyt viikolta paljon kuvia ja jotakin hyötyä niistäkin voisi vaihteeksi olla. Syy sille, että kuvia on juuri tältä viikolta niin paljon, lienee uusi objektiivini, jonka ostin maanantaina. Olympuksella oli niin hyvä kampanja (75 e hyvitystä objektiivin vaihdossa), että se houkutteli minut vaihtamaan pannukakkuobjektiivini 25-milliseen, jota olin päässyt kokeilemaan Johannalta viime viikolla. Onhan sitä sitten pitänyt testailla uuden objektiivin rajoja siis. Jos haluat tarkemmin lukea, millaisella kameralla kuvaan, lueppa postaus O-M-G eli Olympus OM-D.

P5188968b

No mutta, aloitetaanpas sitten. Keskiviikkona olin kutsunut kaverin saunavieraaksi. Meillä on kerran viikossa saunavuoro, ja se on kyllä hauska viikon katkaisija. Saunassa kokeiltiin vähän uusia luonnonkosmetiikkatuotteita, joita Sugar oli toimittanut minulle aiemmin bloggaajista koostuvaa saunakerhoamme varten. Mm. auringonkukkaöljyä ja quinoaa sisältävä Rahuan Omega 9 hair mask tuntui (ja näyttää) luksukselta. Minua varten oli erikseen varattu myös näitä Burt’s Bees:n mammatuotteita: Belly Butter -vartalovoita ja –vartaloöljyä. En ole juurikaan ajatellut, että tuota alati kasvavaa mahaa pitäisi jotenkin erityisesti hoitaa, mutta eipä se varmaan pahitteeksikaan olisi. Tämä vartalovoi oli minun iholleni kuitenkin vähän liian täyteläinen. Tuntui, ettei se imeytynyt kunnolla. Sama ongelma minulla on tosin usein kaikkien vartalovoiden kanssa, vaikken niitä mitenkään yltiömäärin läträäkään. Täytyy vielä testata tuo vartaloöljy. Kiitos kaunis taas Sugarille lähetyksestä!

P5188966b

Ja mahasta puheenollen… Omaan muuttuvaan sivuprofiilin ei kyllä meinaa sitten millään tottua. Pakko myöntää, että hätkähdin, kun keskiviikkopäivällä kohtasin parvekkeella oman varjoni…

P5219205bP5198983b

Torstai alkoi Dream Cozyn sisustusaamiaisella Korkeavuorenkadulla. Kuulimme Innoluxin, Saari-keittiön ja Timberwisen uutuuksista. Innoluxilta tulee syksyllä myyntiin uusi versio tuosta ihanasta Candeosta, joka on haavelistallani uuteen kotiimme. Candeo Air on alla olevan kuvan keskimmäinen valaisin, Candeo taas kuvassa lähinnä. Candeo Air on siis matalampi ja kevyempi versio tuosta Candeosta, jota olen hehkuttanut mm. täällä aiemmin: Kevään 2015 valaisinuutuuksia. Nyt menikin vaikeaksi, kumpi näistä lämmintä tunnelmavaloa ja aitoa kirkasvaloa yhdistävästä kaunokaisesta pitäisi valita…

P5198974b

Kotimaiselta Timberwiselta oli esillä mm. nämä herkulliset parkettivärit. Lakattua keltaista parkettia vaikka keittiöön, miksipä ei? Dream Cozyn sisustusaamiaiselta sain mukaani myös erään Innoluxin uutuusvalaisimen. Lupaan kuvata ja esitellä sen teille myöhemmin.

P5198986b P5209005b

Varma merkki Helsingin (lopullisesta) heräämisestä kesään on Marimekon kesänäytös Espan puistossa. Olin sopinut perjantaina lounastreffit sinne. Haimme salaatit Kluuvin Ahoritasta ja parkkeerasimme vaunut Espan ruohikolle. Ystävälläni oli mukana 5-viikkoinen poikasensa, joka oli pukeutunut Marimekkoon, tottakai. Ahoritan lounaasta sen verran, että olen aiemmin nurissut sen olevan liian pieni. Nyt jouduin kuitenkin perumaan sanani, tuosta raikkaasta salaatista jaksoin syödä vain puolet!

P5209007bP5209000bP5219016b

Lauantaista monta tuntia hurahti siellä Punavuori kukkimaan -tapahtumassa, josta jo viime postauksessa raportoinkin. Sen jälkeen hyöriskelin vähän keskustassa ja kiipesin lopulta mehulle Sokoksen kattoterassille. Mietin, että vain kaupungista muutto saa aikaan tällaisia päähänpistoja. Sitä asettuu taas vähän niinkuin turistimoodiin, kun tajuaa, että ihan joka päivä ei tulevaisuudessa Helsingissä enää pyöritäkään. Kaivokadun liikennettä ylhäältä seuratessani mietin, että Helsinki on niin paljon muutakin kuin tätä autojen vilinää. Päätin, että jos vielä ehdin, niin kokoan jonkinlaisen viime hetken turistioppaan Helsingin merellisistä paikoista. Kivoja paikkoja kun täällä on pilvin pimein eikä niitä satunnaisena turistina oikein tule löydettyä.

P5219198b

Sunnuntaina bongasin Facebookista Helsinki Puppy Parade -tapahtuman. Päätimme Joonaksen kanssa lähteä katsomaan, mistä on kyse. Vasta ratikassa matkalla Kaivariin huomasin, että tapahtumaan oli ilmoittautunut yli neljä ja puoli tuhatta osallistujaa. Huh, vain Helsingissä voi olla näin paljon jengiä… Ja olivathan ne hauvavauvat tietty söpöjäkin. Olisipa niitä vain ollut vähän enemmän. Ehkä alle sataa koiraa kohden oli tosiaan monta tuhatta katsojaa. Hyvän mielen show joka tapauksessa tämäkin!

P5229256bP5229252bP5229246b

Viikkoon mahtui myös paljon töitä, joita joudun vielä tänään vähän jatkamaan, mutta kuka nyt niistä jaksaa turista. Huomenna suuntamme pois Helsingistä. Lähden nimittäin Saijan kanssa kirppisretkelle Loviisaan. Odotan sitä innolla. Perästä kuuluu sitten ihan varmasti. Nyt, mukavaa sunnuntai-illan jatkoa!

Siemenpommeja, kukkia ja aurinkoa Punavuoressa

P5219012b

Uulalaa, mitkä ilmat Punavuori kukkimaan -tapahtumaa hellivätkään! Nyt kuumottaa poskia ja väsyttää, mutta en kyllä malta olla lataamaatta tänne muutamaa tunnelmapalaa tapahtumasta (tai ehkä vähän useampaa). Kaikenkokoiset ja -karvaiset punavuorelaiset olivat löytäneet tapahtuman. Erityisen hauskaa oli, että lapsia oli niin paljon mukana kuokkineen. Staralta saadusta multasäkistä kaivettiin kasvualustat omiin ruukkuihin ja Kauppapuutarhaliitolta saaduista kukista valittiin niihin omaa silmää miellyttävä sommitelma. Sitten isututukset kiikutettiin katujen varsille ja porraspieliin. Myös yksi liikenteenjakaja saatiin kukitettua.

P5219021bP5219130bP5219123bP5219097bP5219169b

Kahvila Blossom, joka toimii Agricolan kirkon sisäpihalla, tarjoili sokerittomia (mutta makeita!) herkkujaan. Blossom on muuten aikas viihtyisä kahvila. En ollutkaan aiemmin tajunnut sen olemassaoloa. Kirkon sisäpiha on varsin tunnelmallinen ja suojaisa paikka nauttia vaikka aamupala tai iltapäiväkahvit.

P5219061bP5219017bP5219093bP5219044bP5219028b

Työpajassa opeteltiin leipomaan siemenpommeja. Tässäpä mainio guerilla gardening -idea. Multaan sekoitettiin hieman savijauhetta ja kedonkukkasiemeniä. Sitten kostutettiin taikina sopivalla määrällä vettä, jotta massasta sai muotoiltua palleroita. Näitä rauhanomaisia, iloa levittäviä palleroita voi sitten viskellä vaikka ankealta näyttävään puistoon tai naapurin pihamaalle aidan ylitse.

P5219034bP5219149bP5219143bP5219158bP5219141bP5219072bP5219137b

Lähdin tapahtumasta leveä hymy huulilla. Niin monta hyväntuulista kohtaamista! Oletteko muuten ajatelleet, että Helsingissä on meneillään ihan maailmanlaajuisestikin ainutlaatuinen yhteisöllistymisen buumi? Se on ihan järjettömän hienoa. Kaupunkilaiset alkavat vallata julkista aluetta takaisin itselleen ja kehittää omaehtoista toimintaa. Meinasin kirjoittaa, että kovin epäsuomalaista, mutta ehkä tämä on nyt ihan uutta suomalaisuutta. Juuri tällaista yhteishenkeä tässä maassa nyt tarvitaan. Ankeuttavia uutisia on kuunneltu jo riittämiin. Kukkia ja rakkautta, niillä se syntyy.

Punavuori kukkimaan -tapahtuma saa jatkoa jo kesäkuussa, kun Helsinki-päivänä 12.6. järjestetään Korttelipihat takaisin -tapahtuma. Sen tavoitteena on yhdistää aidoin toisistaan rajatut sisäpihat viihtyisiksi korttelipihoiksi, siihen tapaan kuin alueella ennen asiat olivat.  Facebook-sivuilta!

P5219112b