Tiput kalassa

Viikko mökillä, eli viikko laiturilla. Tienasin tällä helteellä omaisuuden, sillä tipu lupasi euron jokaisesta kerrasta kun mamu tulee uimaan. Yksi ilta mies heitteli uistinta laiturinnokassa ja jälleen kerran vailla saalista. Me kalanaiset sen sijaan hoksattiin, että rantakaislikossa oli säpinää. Yhdessä tuumin lähdettiin matoja kaivamaan (sori äiti, keskellä pihaa oli sellaista multaisen oloista maata) ja haettiin onki autotallin takaa. Kalojahan alkoi nousemaan sellaista tahtia että hyvä kun ehti koukun laittaa veteen niin nappasi! Muhkeitä särkiä sieltä nostettiin, mehän ei kalalajeissa nirsoilla, kunhan jotain saadaan. Onneksi raukkismutsilla on vähän reippaampi lapsi, yhteispeli toimi niin, että minä ongin ja tipu irrotti kalat koukusta. Välillä se jahtasi laiturilla pomppivia sinttejä käsillänsä. Kaislikosta kuului suuri pulahdus, ja oitis tähtäsin koukkuni samaan paikkaan. Mahtava lahna tarttui kiinni ja rottinkinen onki meni poikki! Onneksi oli paikalla vielä toinenkin apuri, joka yltti kädellä kohosta kiinni ja kaislikossa sätkivän lahnan haaviin. Kalat tulille ja aijai että oli hyvää!

A week at the cottage – a week on the pier. One evening my spouse was fishing from the pier and had no catch, this time either. We fisher women noticed the movement in the reeds and went to pick a fishing rod and dug up some worms. The fish started to catch really fast! In the chicken-mom’s and unchicken-dauhger’s cooperation the mom keeps the rod and the daughter takes the hook out of the fish and puts them in a bucket. I heard a big splash and got a big bream(?) from the reeds, and then the fishing rod broke! Luckily the 2nd assistant was available and cathced the escaping fish with a net from the water. Fish on the fire – and yes, it tasted good!

Unohtunut japanikaupan tyyny

Tämä tyynyliinaostos, jonka ostin taannoiselta Kölnin reissulta, oli kokonaan unohtunut yhden keittiöpurkin (ihan normaalia, eikö vaan) sisälle. Nyt jättityynyliina pääsi vihdoinkin täyttämään tehtäväänsä, tuomaan vähän väriä ja kesää olkkariin. Onneksi en aukaissut purkkia esim. jouluna…

This pillow case, I bought from Cologne some time ago, had completely been forgotten inside one kitchen jar (very normal, isn’t it?). Finally the giant pillow case fulfilled it’s mission – bringing some color and summer to the living room. I’m glad I didn’t open the jar at Christmas, for example…

Madeiraa ja hämähäkinseittejä

Mökin vinttihuoneessa ei ole kukaan enää aikoihin asustellut, sinne on vain tuotu aina lisää ja lisää tavaraa. Ehkä juuri siitä syystä nämäkin madeirapullot ovat säästyneet, kun ei olla suotta siivoiltu ja raivailtu. Hyvä niin.

Nobody has lived in the attic room for ages, there has been brought only more and more stuff to storage. Maybe for that reason these madeira bottles have remained untouched. And I think its a good thing.