Terassisuunnitelma etenee / Planning the terrace

Kasaamme parhaillaan pakettia rakennusviraston toimenpidelupahakemusta varten. Lyhyesti selostettuna: talomme takapihan puolen vanhan ikkunan tilalle tulee lasiliukuovi, josta astutaan kahvi kädessä terassille sitä nauttimaan.

Pähkäilin niin, että koko projektille pitää ensin saada alustava rakennusviraston siunaus, jotta ylipäätään kannattaa yhtään tikkua laittaa asian eteen ristiin. Sain kiinni henkilön, joka vastaa meidän alueemme lupa-asioista ja parin puhelun jälkeen kävin häntä vielä tapaamassa ja hakemassa selvennystä kaikkeen ja siihen, että onko liukuovelle odotettavissa täystorppausta Helsingin kaupungin suunnalta. Vaan vihreää valoahan sieltä tuli, ja sain hyvin täsmälliset ohjeet siitä mitä lupahakemukseen tulee liittää. Työmäärähän pompsahti sitten aika lailla yllättäen (ensikertalainen meinasi tuolilta pudota), mutta nytpä tiedetään miten edetä.

(Onneksemme asumme alueella, jossa ei ole suojelukaavaa. Rakennusvirasto sanoi, että lupaa tällaiseen rintamamiestalon oviprojektiin tuskin heltiäisi suojelukaava-alueella, jollainen esimerkiksi tästä meistä pohjoisempaan muutaman kilometrin päässä oleva Torpparinmäki on.)

Suunnitelma / tehtävälista:

-Hommaan tarvitaan pääsuunnittelija (arkkitehti) joka piirtää julkisivukuvan, jossa näkyy uuden oven paikka. Tarkistusmittaamme tätä varten talon mitat, sillä rakennusviraston arkistosta ei löytynyt valmiina kunnollisia julkisivukuvia.
-Arkkitehti piirtää ja mitoittaa terassin koon ja portaikon (tarvittaessa myös kaiteet portaikon osalta).
-Rakennusvirasto velvoittaa laittamaan valkoisen oven (puunvärinen ei käy). Ovifirma täytyy päättää ja ovi pikku hiljaa tilata.
-Koska ovelle tulee painoa, täytyy löytää rakennusinsinööri tai vastaava, joka on pätevä konsultoimaan uuden oven asennuksessa vanhaan taloon. Mahd. lujuuslaskelmat. Tämä asia vielä vähän auki.
-Naapurien (5 eri rajanaapuria) kuuleminen. Kirjallisesti.
-Terassin puumateriaali täytyy päättää.

terassi_rintamamiestaloon

Projektiin käytettyjen kymmenien tuntien jälkeen olemme siinä vaiheessa, että sekä ovi ja terassi ovat edelleen täysin mielikuvituksen tuotosta, ja konkreettisin asia on työpöydälläni oleva paperipino erilaisia lupahakemukseen liitettäviä asioita ja toistaiseksi täyttämättömiä kaavakkeita. Okei, pientä pessimismiä täältä nyt tänään puskee läpi, mutta silti tässä nyt yritetään edetä. Saas nähdä mitä tapahtuu!

Yllä uusia omia luonnoksiamme, jossa olemme pähkäilleet mitoitusta, portaiden korkoa monelta kantilta ajatellen. Arkkitehti, joka oikean julkisivukuvan meille sitten piirtää, konsultoi jo meitä näissä mitta-asioissa alustavasti ja hänen kanssaan sitten teemme lopulliset suunnitelmat. Nyt ovenkin paikka on selvillä, se katsottiin yhdessä. Terassin patio-osan halusimme mahdollisimman lähelle maata (ks. 1. kuva) tietenkin ihan turvalisuussyistä (yritämme välttää kaiteita) mutta myös esteettisistä syistä. Monesti jos terassia nostetaan paljonkin maanpinnasta ylöspäin (esim. rintamamiestalon oven tasolle), lopputulos on valtava loota, jonka sivuja on pahimmassa tapauksessa peitelty niillä puuriteliköillä.

Portaikko ovelta terassille yritettiin pitää mahdollisimman kevyenä. Teimme laskelmia koron ja askelmien kanssa jotta portaiden lukumäärää saisi mahdollisimman pieneksi niin etteivät ne veisi liikaa tilaa varsinaisesta terassialasta, jota on nyt noin 25 m2 (ks. kuva 2).

…Ja kaikki tämä yhden kahvikupin tähden.

We are in then point that we know what we need to do to get the new backdoor and the wooden terrace, but everything is so damn slow. We found a good architect but there’s still so much to do. Here are a few new sketches we made. Slowly getting there!

Sisustusideoita NCC-asunnon isoille terasseille / Outdoor furnishing

Turussa sijaitsevan NCC Westparkin Kastanjan uudiskohteesta, jonka esittelin blogissa (Unelma-asumista Turussa) aiemmin, minuun tekivät ison vaikutuksen piha ja valtava kattoterassi. Tästä asunnosta olemme keskustelleet postauksen jälkeen kaveriporukassamme, ja todenneet että vastaavantasoinen yhtä mielenkiintoinen ja hyvin varusteltu (mm. takka) rivariasunto Helsingissä maksaisi paljon, paljon enemmän. Tämä asunto olisi todellakin sellainen, johon voisin mielelläni muuttaa. Eli hyvä mahdollisuus turkulaisille — ja tähän perään muminaa tästä asumisen hinnasta täällä Helsingissä.

Yhteistyöpostausten toisessa osassa pääsen sisustuksen kimppuun, ja valitsin sisustettaviksi tiloiksi tattadadaa, pihan ja kattoterassin! Kesä tulee kohisten ja ajatukset on jo täysin istutussuunnitelmissa, puutarhakalusteissa, kukissa ja auringonotossa. Tässä kyseisessä asunnossa neliöiden lisäksi (126 m2) kesäaikaan tilaa ruokailuun, viihtyisään oleiluun ja lasten leikeille tulee rutkasti lisää suojaisten ulkotilojen ansiosta.

Ensimmäisessa kollaasissa mietin pihan sisustusta. Valitsin hyvin säätä kestävät metallikalusteet ja suurehkoon pihaan mahtuu pihakeinukin mainiosti. Taitettavat kalusteet eivät vie talvella varastossakaan paljoa tilaa. Oranssi tuo vähän kesäistä väripilkkua sisustukseen, ja samaa teemaa vein myös kattoterassille toisessa kollaasissa.
ncc_terassisisustus

1. Fermob metalliset ruokatuolit ja pöytä / Länna Möbler
2. Oranssi metallinen puutarhapenkki Fermob / Länna Möbler
3. Klassinen kotimainen pihakeinu Retro / Varax
4. Living basket -ritiläkalusteet, joissa voi säilyttää yrttejä ja muuta. Pyörien ansiosta yrtit voi siirtää halutessaan suotuisampaan kasvupaikkaan tai säänsuojaan / Pension für Produkte
5. Eri kokoisiin ruukkuihin yrttejä ja muita hyötykasveja / Plantagenncc_kattoterassin_sisustus1. Kätevästi siirreltävä metallinen pikkupöytä (myy mm. Boknäs) / Cane-line
2. Sitruspuita Bittergurka-ruukussa / Ikea
3. Puurunkoinen klassinen aurinkovarjo tanskalaiselta Skagerakilta / Länna Möbler
4. Tasokkaat tiikkiset aurinkotuolit / Cane-line
5. Säänkestävä muovimatto Karin / Brita Sweden

Tässä vielä kuvia asunnosta sisältä ja viimeisenä pohjapiirustus, josta hahmottaa hyvin terassien koot.ncc_kastanja_kollaasiMy ideas for outdoor furnishing for this NCC apartment available in Turku. Especially the size and the cozyness of the outdoor spaces impressed me alot.

Yhteistyössä: NCC

Kuka söi auringon? / Who ate the sun?

auringonpimennys kuka_soi_auringon lastenkirja vuohiNyt tuli loistava tilaisuus antaa pieni kunnianosoitus tälle lapsuuden lempikirjalle, jonka teema on tänään varsin ajankohtainen. Kerroin 2-vuotiaalle auringonpimennyksestä, ja reaktio oli varsin pelokas. Kirjan lukeminen auttoi asiaan, ja nyt ei enää ehdottele verhojen laittamista kiinni. Hep katse äkkiä ulos siis, auringonpimennys huipussaan klo 12.02 – 12.15!

Kirja ”Kuka söi auringon” on piirretty todella hienosti, ja sen eläinten kauhun ilmeisiin minäkin pikkusisarusteni kanssa eläydyimme kultaisella 80-luvulla. Tätä kirjaa on luettu varmaan satoja kertoja.

Terkut A:lle, M:lle ja R:lle: ”Ja niin he lähtivät kintut vilkkuen, heltta lepattaen, sulat suhisten, sorkat kopisten kop kop!”lukemassa

”Who ate the sun?” was my favourite book as a kid, and today very useful.

Arkiset ihanat metallikauhat / Collecting metal scoops

Jos ei ole putkahtanut maailmaan hopealusikka suussa, ja muutenkin enempi karunlainen estetiikka kiinnostaa, voi olla varsin tyytyväinen siitä, että tulee onnelliseksi pienistä metallikauhoista. Suhteeni näihin metallikauhoihin on seuraavanlainen; niitä ei lähdetä varta vasten ostelemaan, eikä muutenkaan etsimään, vaan niiden annetaan lipua eteen ihan sattuman kaupalla.

Omat kauhani ovat tällä hetkellä kolmesta eri maasta, ja on hauska tutkailla sellaisen esineen muotoilua, jonka käyttötarkoitus joka puolella maailmaa sanelee lähes 100-prosenttisesti sekä muodon, ergonomian että materiaalin. Ne ovat yksinkertaisia arkiesineitä ja palvelevat vain yhtä käyttötarkoitustaan.
myslikauha mysli_lasipurkissapienet_metallikauhatKotona kauhat ovat ihan jokapäiväisessä käytössä ja niitä löytyy eri kokoisia. Vasemmalta oikealle: 2 ensimmäistä Kanarian maalaismarkkinoilta, 2 seuraavaa Kööpenhaminasta pienen keittiökaupan kellarista, oikeanpuolimmainen Pakilasta katukirppikseltä. (Kauhoja on kotona enemmänkin, mutta loput piileskelevät jauho- ja muropurkkien uumenissa.)aamupalamysli

Edellisen kauha-apajani valmistaja oli vanha harmaahapsinen setä, joka piti pienessä vuoristokylässä (Gran Canaria, San Mateo) markkinoilla omaa kioskia pystyssä. Markkinoille piti ajaa vuorten ja laaksojen läpi kapeaa ja mutkittelevaa tietä, josta näkyi välillä sadoittain vaaleanpunaisena kukkivia kirsikkapuita, karuja kiviluolia ja salaisen puutarhan näköistä vehreää rinnettä, jonka vihreyden sisällä automme pujahteli ees taas.

Käsintehtyjä metalliesineitä löytyi moneen keittiön askareeseen, ja pienet kauhat setä pakkasi vapisevin käsin itseteipattuihin paperipusseihin. Markkinoilla ei paljoa turisteja näkynyt – oli ihana siellä paikallisten lomassa tehdä yrtti- ja mantelipikkuleipäostoksia.mateo_markkinatmetallikauhat markkinat_mateo

The small metal scoops who run into me accidentally just make me happy. The very ordinary kitchen item fascinates me. Nice souvenirs, and the last pieces I found from country market from San Mateo, Gran Canaria.