Keittiön raitamatto


Maanantai-iltana muistin pitkästä aikaa käydä katsastamassa CarpetVistan tarjonnan, ja sieltähän se sitten löytyi, juurikin passeli matto keittiöön. Edellisen CarpetVista-hankintani, makuuhuoneen ”blogimatto vol.2:sen”, eli tämän samaisen villamaton valkopohjaisen version, esittelin melkeinpä päivälleen vuosi sitten. Silloin meinasin tilata  samanmoisen myös keittiöön, mutta olivat penteleet loppuneet. Ja hyvä niin, sillä pian jo tulin siihen lopputulokseen, ettei se olisi meillä kauaa vaaleana pysynyt, joten lopulta unohdin koko maton. Mutta nyt yllätys oli melkoinen, kun valikoimiin oli tullut samaisia villamattoja myös mustapohjaisena.

Ainakin tunnin vekslaamisen jälkeen tilasin tuon keittiön 80x300cm kokoisen lisäksi myös toisen pienemmän (70x190cm), jottei tarvinnut maksaa toimituskuluja (12 euroa, UPS tuo ovelle). Uskoisin vielä kaupittelevani sitä jollekulle… Mattotilaus viimeisteltiin suunnilleen kello 01.00 tiistaiyönä ja matot olivat ovella tänään kello 15.05. Siis vain puolitoista vuorokautta tilauksesta ja matto oli jo lattiassa! Ripeetä, eikö?

Kaipasin keittiöön mattoa, sillä tuossa kaappien kohdalla  on lautalattiaa uusittu ja se sauma myös näkyy. Lisäksi kaappien edusta on aina ihan suttuisen näköinen, siihen kun tippuu ja kertyy kaikennäköistä murua ja pölyä jo alle vuorokaudessa edellisestä imuroinnista. Ja maton ansiosta ihan kaikkea roskaa ei huomaa… Ja onhan se toki myös tosi kivan tuntuinen jalan alla! :)

Työtasolla




Keittiön työtasolla on uusia, tärkeitä käyttötavaroita: Sokoksen kahvipurkit (kahvipaketti mahtuu sinne jo ihan täysinäisenäkin, toisin kuin Marimekon purkkeihin) alehintaan 3 euroa (vaikka ei se alkuperäinen 4,95 euroakaan paha ollut) ja hienoimpia näkemiäni jynssäyssieniä Anttilasta, 10 sienen paketti 1,50 (kiitos Aniirin kotiblogin vinkin!). Käsitiskaustarpeistoa säilytetään työtasolla kukkapurkissa, kun ei meillä ole astiankuivauskaappia, eikä allaskaappiinkaan mahdu (kun siellä tapahtuu kartongin, lasin, metallin, pattereiden, seka- ja biojätteen lajittelu ja lisäksi roskapussien säilytys).

Nuo Magisson mikrokuiturätit edustavat muuten itselleni kesän asuntomessujen ehdotonta parhaimmistoa (sieltä ostettuja siis), yhdessä erään messukerrostalon pihasta bongaamani ihanan Pupu-kiikun lisäksi. Otin somasta kiikusta kuvankin (yhden harvoista messukuvistani) ja voitte arvata, että yllätys oli suuri, kun asuntomessujen jälkeen sattumalta selvisi, että Pupun on piirrellyt miehen hyvä lapsuudenystävä jo vuosia sitten! Pupu pääsi (yhdessä Ammun ja Sarviksen kanssa) tuotantoon vasta nyt, pienillä valmistusteknisistä syistä johtuneilla muutoksilla!

Hiljaa hyvä tulee…




Mehän muutettiin tähän kotiin kaksi vuotta sitten elo-syyskuun vaihteessa . Ensin eleltiin kokonaan ilman keittiötä, sitten vielä hetken ilman vettä ja pitkään ruoka laitettiin pelkällä uunilla (josta lähti piiitkä jatkojohto kohti eteistä). Liesituuletin kaappeineen on ollut paikoillaan jo lähemmäs kaksi kokonaista vuotta, mutta kuten kuvasta näkyy, aika ronskilla tavalla asennettuna… Nyt kun löysin vintille säilötyt ylimääräiset yläkaapinhyllyt, tein tuon pitkään ja hartaasti suunnitellun viimeistelytyön. Kulmarautojen ja kahden prikan avulla sain korkeuden millilleen sopivaksi, eikä hyllyä tarvinnut edes sahata! Samalla laitoin myös kaapin sisukset järkkään. Mausteet saivat läpinäkyvät muovilaatikkonsa jo kaksi vuotta sitten, uudet Ikean maustepurkitkin hankittiin melkein puolitoista vuotta sitten (ja silti melkein puoli niistä oli vielä käyttämättöminä!) , mutta nyt ne saivat nimetkin kylkiinsä. Muistilaput ja reseptit vaihtoivat paikkaa. Olen erittäin tyytyväinen tähän pieneen, mutta samalla niin suureen muutokseen. Meillä laitetaan ruokaa kovasti, joten tämän kaapin ovet ovat olleet paljon auki. Ja aina on harmittanut sekä näkymä että oma saamattomuus!