Kuukausittaiset arkistot: toukokuu 2012

Yleisön pyynnöstä ja ihan muuten vaan: Vanha kotimme




Eilen illalla maalisävyistämme kirjoittaessani tuli mieleeni, josko pitäisi esitellä kuvia vanhasta kodistamme. Ja kuin tilauksesta, Kristiina kyseli samaa asiaa edellisen kirjoitukseni kommenteissa. Joten täältä pesee! Oma koti kullan kallis -lehdessä alkuvuodesta 2009 julkaistun jutun kirjoitti Anne Korkala ja kuvat otti Ismo Henttonen.

Tuon vanhan kotimme remontti aloitettiin helmikuussa 2006. Kuten kuvista näkyy, emme juurikaan irroittele sisustusasioissa! :) Pikemminkin rakennamme kotia, joka olisi rauhallinen ja mahdollisimman ajaton, etenkin isompien hankintojen osalta. Moni kaluste on kulkenut mukanamme jo pitkän matkan, mm. Tolomeo Mega ja Ikean sohvakalusto hankittiin heti 2006 ja pitkään etsityt nahkaiset ruokapöydän tuolitkin löytyivät 2007, ja löytyyhän tuolta monta muutakin tuttua. Osa kalusteistamme on ollut meillä vielä paljon kauemminkin, kuten vaikkapa lastenhuoneen seinäkaappi, jonka sain tuparilahjaksi 14 vuotta sitten!

Maja


Tänään huitaisin viltit lastenhuoneen pöydän päälle, rahi painoksi ja avot, maja oli valmis. Lapset olivat niin ihanan innoissaan pikku piilopaikastaan. :)

P.S. Jos joku on aikeissa matkata Milanoon ja on majapaikkaa vailla, kannattaa tutustua muotoilijaopintojeniaikaisen luokkatoverini hiljattain avaamaan B&B Il Settimo Cieloon! :)

Uusvanha makkarimme



Viikonloppuna oli viimeinkin aikaa kuvata (ja sitä ennen siis järkätä…) kotia (ja koska mulla ei ole kunnon laajakulmaobjektiivia, jouduin käyttämään sitä typerää seinät pullistavaa bulkkimallia…), joten tässä pari juuri ja juuri esittelykelpoista makkarin nurkkaa. Siinä esittelemättä jääneessä nurkassa on vielä komea pino säilytyslaatikoita, täynnä työpöydän, jota ei siis vielä ole, läheisyyteen kuuluvaa tarvikkeistoa. Taulutkin vielä puuttuvat sängynpäätyseinältä. Ja noiden kolmen taulun alle taitaa vielä tulla se samainen Design House Stockholmin Wave-naulakko, joka siinä roikkui jo viime kierroksella.

EDIT: Makkarissa ja lastenhuoneessa käyttämämme harmaan maalin sävyä on kysytty todella paljon, joten jatkossa yritän muistaa lisätä sen tiedon aina, kun harmaa seinä vähänkään viuhahtaa! :) Eli, tattadaa, se on NCS-värikartan sävy S 3500-N. Se on hyvinkin ”väritön” harmaa. Vuonna 2006 Bauhausin myyjä läväytti käteeni lastun, jossa oli tuon sävyn eri tummuusasteet, sävystä S 1500-N alkaen, siitä sitten 500 harppauksilla lukemaa kasvattaen. Meillä oli tuota harmaata siis jo vanhassa kodissamme, kuten muuten myös sävyä S 6500-N.

Suklaakaakkuset

 

Tiistaina tuli vieraita, joille intouduin leipasemaan, lasten sormiruokaillessa syöttötuoleissaan, pikku satsin kuppikaakkuja. Se kostautui sitten mm. siten, että sain keräillä herneitä ja maisseja viereisestä huoneesta asti… Älkäähän antako kakkusten ulkonäön hämätä, sillä ohje on sama vanha Kotikokin mokkapalaresepti, jota olemme käyttäneet jo lasten nimijuhlissa ja synttäreillä. Tällä kertaa taikina vain paistui raitavuoissa ja kuorrute sai synkän värinsä mustasta pastaväristä. Koko komeuden kruunasivat valkoiset kuulat. Kyllähän noita söi ennen kuin selkäänsä otti… ;)

Lastenhuoneen uudet mööpelit











Siitä on jo reilut puoli vuotta, kun viimeinkin löysin lastenhuoneeseen sopivan askartelupöytäaihion Tori.fistä. Sinnikkyys siis palkittiin, olinhan plärännyt myös Huuto.nettiä ”sillä silmällä” jo kesäkuusta lähtien, siitä asti kun silloiset vaavimme, nykyiset taaperomme saivat oman huoneen… Pöydän tuli olla pyöreä, halkaisijaltaan 80-90 -senttinen. Sen sijaan jaloille en ollut asettanut niin suuria vaatimuksia, tarpeen vaatiessa olin valmis sahailuhommiinkin.  Yllättäen juuri passeli 90-senttinen löytyi synnyinpitäjästäni Lempäälästä, huimaan 20 euron hintaan. Pöytä sai mattamustaa spraytä naarmuuntuneen kromijalan peitoksi ja rutkasti kiiltävää valkoista peittämään kulahtanutta lakkapintaa. Olisihan tuo varmasti valmistunut aiemminkin, mutta kun halusin, että pohjatyöt tehdään kunnolla, eikä sopivaa kansilevyn hiomispaikkaa tuntunut löytyvän. Projekti eteni vasta viime viikolla, kun keksimme tehdä sen vintissä (vintin ihana tiililattia suojattiin asianmukaisesti muovilla!). Mies hioi ja minä maalasin (samalla operoitiin myös telkun alla viihtyvä senkki!). Ja miten ne lasten tyytyväiset ilmeet ja innostunut touhuilu pöydän ääressä palkitsivatkaan kaiken vaivannäön! :) Jakkaroiden virkaa hoitavat vielä nahkaiset rahit, jotka ovat sattumoisin juurikin lasten tuolien korkuiset. Pitkällisen pohdinnan tuloksena, kun ei Huuto.net tai Tori.fi:kään ole tuottaneet tulosta (pinnatuoleja lähinnä haeskelin), tuoleiksi hankitaan Ikean halvat peruspallit, joiden jalat pätkäistään ja jotka saavat pintaansa maalikerroksen. Magiksen Almatkin ehtivät pyöriä mielessäni pitkään, mutta eivät ne sitten lopulta tuntuneetkaan meille sopivilta. Liekö syynä ollut valmistusmateriaali muovi?

Pöydän taakse täräytin kaksi Ikean magneettitaulua, jotka olivat nekin odottaneet asennusvuoroaan jo tovin. Tauluihin voi sommitella noiden Djecon eläinmagneettien lisäksi vaikkapa magneettikirjaimia. Pöydässä on huopatassut, joten sen voi nypätä keskemmäs huonetta ja taulun eteen saadaan tarvittaessa runsaastikin operointitilaa.

Huoneen uutukaisia ovat myös säkkituolit, alusta asti itse väkertämäni. Pussukoiden koko on lapsille sopiva 72x110cm, sisällä tietty Styrox-pallerot ja päällisenä Ikean raitakankaat. Pussukoiden piristeenä on kirpeänkeltaiset vetskarit, joita hamstrasin jo talvella kunnon nipun, niitä kun sai kaksi eurolla.

Lapset tykkää, minä tykkään. Mieskin vissiin. :)