Kuukausittaiset arkistot: syyskuu 2011

Liinan käyttöönottotarkastus




Alkukesästä hm.comin alesta kympillä tilaamani ihana raidallinen pöytäliina pääsi viimeinkin käyttöön, kun sain kaivettua kuukausikaupalla palvelleen vahakangasliinan esiin sen kaiken pöytää peittäneen moskan alta, ja kiikutettua kohti pyykkikoria. Samalla totesin, kuinka kiva olisi olla välillä ihan ilman liinoja. Aiemmissa kodeissa meillä ei käytetty liinoja oikeastaan koskaan, mutta silloin pöytä palvelikin puolet pienempänä (1x1m) ja päällimmäisenä näkynyt pöytäpinta oli käsitelty Osmo colorilla peittävän valkoiseksi, kun taas nämä nyt näkyvät levypinnat ovat edelleen alkuperäisellä kuultovalkoisella vahapinnalla (sävy Kuusi). Osmosta lähtee sensorttinen katku, ja lisäksi se kestää kuivua ja kovettua niin kauan, ettei sitä voi vauvojen aikana sisätiloissa levitellä. Viimeistään ensi kesän projektiksi tuon voisi ottaa ja samalla käyttää ruostuneen jalkakehikon hiekkapuhallettavana ja lakattavana. Pöytä on muotoilijaopintojeni aikainen proto ja siksi niin kovin rakas.

Meidän perheen lokakuu tullaan pyhittämään kodin siivoamiselle ja järkkäämiselle. Jos sitä vaikka viimein kehtais kutsua blogia lukevan naapurinkin kahveelle. ;) Mies on ollut parin viime kuukauden ajan niin kiireinen, että kaikki isommat yhteiset siivousoperaatiot on jätetty väliin ja sen kyllä huomaa… Vauvojen kummituksetkin taisivat hämmästyä melkoisesti, kun viime sunnuntaina ex tempore tulivat lupaamiamme lyöntiruuveja noutamaan ja näkivät aivan järkyttävässä kaaoksessa olevan luukkumme… Keittiö ja olkkari on nyt jo melko hyvässä kuosissa, mutta makkarin lattialla lojuu edelleen kaapista pudonneita/pudotettuja vaatteita, työ/kirjasto/tv-huone toimii lähinnä varastona, eteinen pursuilee kenkiä, huiveja, hanskoja, pipoja, työkaluja, kierrätettävää metallia ja lasia… Joskus se vaan on niin, että totuus on tarua (=hyvin rajattuja kuvia) ihmeellisempää! :D

Designtorilta



Eilen retkueemme, oma sirkus Tampereen kummituksilla vahvistettuna, kiersi vuotuisen Designtorin. Ihanaa ostettavaa olisi kyllä ollut jos jonkinmoista, mutta tyhjä lompakko piti huolen siitä, ettei tullut hurjasti osteskeltua. No, mutta jotain sieltä kuitenkin irtosi.

Kaunisteen toripöydältä hankittiin kaksi kalenteripyyhettä vuodelle 2012 (kun oli niin houkutteleva pakettitarjouskin). Kaksi siksi, että väri oli ah-niin-ihana harmaa, mutta myös siksi, että mulla on jonkinasteinen pakkoneuroosi kahden samanmoisen tavaran hankintaan (koskee mm. viherkasveja, kynttilänjalkoja, maljakoita… niin ja lapsia…hi hii). Ja saavathan sitten vauvat aikoinaan samanlaiset Matti Pikkujämsän kuvittamat designklassikot perinnöksi! Joku tarkkaavainen lukijahan saattaa muistaa, että meillä on myös Matin kuvittamat vauvakirjat ja sienipyyhe.

Ja viimeisestä kojusta, ihan siitä oven suusta, mukaan tarttui vielä Kanelikaupan uutuustuote, leikattava juliste. Suorastaan kadehdittavan mahtava idea! Kaupungin asukkeina me valitsimme ”Kaupunkilaiset”, vaikka ”Metsäläiset” olivat kyllä ihan yhtä upeita ilmestyksiä! Ainakin alkajaisiksi juliste päätyy kehyksiin ihan ilman saksimista.

P.S. Olipa muuten hienoa nähdä lahjakas ja sympaattinen Kanelikaupan täti ihan ihka elävänä.

Tuunatako vaiko eikö?


Eilisellä vaunuttelukierroksella bongasin Pelastusarmeijan kirppiksen ikkunassa vanhan varjostimen. Mieleni teki käydä ostamassa se oitis, mutta kun A) Vauvat nukkuivat B) Vaunuilla ei päässyt sisään C) Lompakossa ei ollut käteistä, jotta kauppoja olisi voinut tehdä ulko-ovella ja D) En keksinyt sille käyttötarkoitusta. Tänään A:n ja B:n kohdalla tilanne oli aivan sama, mutta C:n ja D:n kohdalta sen verran muuttunut, että varjostin lähti matkaani. Varjostin päätyy eteisen ikkunalle siten, että se killuu näkymättömän siiman varassa katosta ja johto roikkuu alaspäin ja luikertelee kohti pistorasiaa. Ja johdon päässä on sitten tietenkin töpseli. Alkuperäinen suunnitelma oli poistaa tuo vaalea kangas ja jättää varjostin ”rangalleen”, eli olla ihan pirun trendikäs. ;) Mutta nytpä olenkin tullut toisiin aatoksiin. Olisko tuo kangas sittenkin kiva ihan tuollaisenaan? Vai pitäisköhän sitä hieman koristella, esim. kangasväriläiskillä?

Olispas hauska kuulla mielipiteenne, ihan vaan mielenkiinnosta, en meinaan lupaa noudattaa tahtoanne! ;D

Lentävät paperipussit



Meillä on kahdenlaisia valaisimia, melko kalliita (Tolomeot) ja superhalpoja (Ikeaa, Clas Ohlsonia ja ulkomailta roudatut Habitatin edulliset Boontjet). Nyt tuli hankittua lisää noita jälkimmäisiä, kun ankea ja ahdas (ja hyvin hyvin keskeneräinen…) työ/vieras/kirjasto/tv-huone kaipasi katseenvangitsijaa. Aiemmin oli tarkoitus toteuttaa samanmoinen ryhmä riisipaperipalloilla, mutta mieluisia palloja (ilman turhan näkyviä bambusuiruja) ei löytynyt. Eipä tarvinnut enää empiä idean toteutuksen kanssa, kun silmiini osuivat Ikean uudet paperipussivarjostimet. Varjostimen hinta on 4,95/6,95 euroa, koosta riippuen. Me hankimme kaksi isoa ja kolme pienempää ja teimme niistä kunnon rykelmän. Hinta oli sikälikin riittävän edullinen, että noita raaskisi myös tuunata. Ajatuksissa on vesiväreillä tai paperitolloilla koristelu… hmmm. Sähköjä noihin ei vielä tule, mutta eiköhän sekin vielä jonain päivänä järjesty!