Meilläpä on ollut ihan uudenlainen nukkumisjärjestys nyt kolmisen viikkoa. Poika nimittäin itse toivoi, että hänen sänkynsä siirretään meidän sängyn vierestä omaan huoneeseen ja hän alkaa nukkumaan siellä. No sehän vain passaa, sanoin minä ja vaihdettiin järjestys samantien (podin tässä vaiheessa myös haikeutta, niisk). Muutama ilta meni ihmetellessä, että missäs se uni nyt tuleekaan ja kipittäen mentiin huoneesta toiseen. Muutamana iltana se sujui yllättävän hyvin ja omassa huoneessa oli kivaa (iltasadun jälkeen toki istuttiin vieressä ja odotettiin yhdessä unta). Kului reilu viikko, tuli takapakkia ja nukkumaanmeno omaan sänkyyn ei ollutkaan enää hyvä juttu.. Nyt viikon ajan uni on tullut omassa sängyssä ja yhtenä iltana ihan itsekseenkin ilman vieressä istumista. Makuuhuoneet ovat yläkerrassa vierekkäin ja poika on kipittänyt meidän sänkyyn aina aamuöisin. Se sopii, kun alkuyö on ensin nukuttu rauhallisemmin.
Pupulampun valossa luetaan iltasatu ja sitten saa uni tulla.. Hyvää yötä!

































