Low carb letut

Kokeilimme tällaisia vähähiilihydraattisia lettuja Atkinsin ohjeen mukaan. Lettujen makua ei todellakaan voi kehua, sillä ne eivät maistuneet juuri miltään. Täytteeksi sopisi ainakin paljon paremmin jokin suolainen, esimerkiksi mäti, smetana ja sipuli, kuin marjat ja kermavaahto. Letut meinaan maistuivat hieman blineiltä.

Low carb letut

  • 1 1/5 dl soijajauhoja
  • 3 kananmunaa
  • 1 1/5 dl vettä
  • 1/4 tl suolaa
  • voita tai öljyä paistamiseen

Yhdistä jauhot ,munat, vesi ja suola. Sekoita kunnes taikina on tasainen. Lämmitä lettupannu tai blinipannu. Kun öljy tai voi on kuumaa, lisää 3 rkl taikinaa ja levitä se tasaisesti pannulle. Paista letut molemmin puolin. Takinasta tulee noin 10 pientä lettua ja vähemmän isoja.

Jos käytät valurautapannua, kannattaa ehdottomasti käyttää metallista ohutta paistinlastaa. Lettujen rakenne on aika hauras, joten kömpelöillä välineillä ne hajoavat helposti.

Alkuperäinen resepti on peräisin Tri Atkinssin uusin painonpudotusohjelma kirjasta (Gummerus). Reseptissä suositeltiin suollaisia täytteitä. Olisi kannattanut uskoa. Jos teemme näitä vielä joskus, laitamme varmasti suollaiset täytteet. Älä siis kokeile näitä makeiden täytteiden kanssa. :)

Hiilihydraattimäärä: 10,14 g
Hiilihydraatteja / kpl: 1,0 g

Lankalöytöjä

Siivosimme ja järjestelimme vaatehuoneemme uudelleen, jonka tuloksena UFFiin lähti seitsemän muovikassillista vaatteita, kenkiä ja laukkuja. Samalla löytyi kaikkea muutakin mielenkiintoista, kuten neulontaharppu ja kasa erilaisia lankoja. En ole kutonut pitkään aikaan, mutta jotenkin taas innostuin kun löysin nämä.

Neulontaharppu on muuten tosi kätevä, sillä saa tasaista jälkeä ja työ edistyy nopeasti. Tavallisella menetelmällä alan aina kutomaan niin tiukkaa, että hyvä jos silmukat enää liikkuvat puikoilla. Neulontaharpulla tulee löyhää neulosta automaattisesti. Harpun lisäksi tarvitaan pieni virkkuukoukku, jolla silmukat nostellaan toistensa yli. Homma on helppoa ja tämän oppii vaikka ei osaisi kutoa entuudestaan. Heräteostin neulontaharpun aikoinaan sokeainkäsitöitä myyvästä liikkeestä Esplanadilta. Kaulahuivin lisäksi harpulla voi kutoa myös myssyjä.

Tekisi mieli kutoa myös säärystimet talven varalle, mutta niihin ei tällä hetkellä löytynyt sopivia lankoja. Lisäksi tarvitsen myös puiset sukkapuikot. Pitää käydä ostamassa ennen kuin innostus laantuu! Mikä on muuten mielestänne paras lankakauppa Pk-seudulla? Itselläni ei tule tällä hetkellä yhtään lankoihin erikoitunutta liikettä mieleen.

Syksyn maut talteen

Hankimme nyt sitten viimein vihanneskuivurin, josta oli puhetta aiemmin. Pitää tehdä taikoja, että saamme tämän mahtumaan johonkin kaappiin. Tarkoituksena oli ostaa mustikoita ja kokeilla niiden kuivaamista nyt viikonloppuna, mutta Stockan herkussa ei ollutkaan enää marjojen myyntikojua. Höh. Ainakin lähi-S-markettimme pihalla pitäisi olla vielä marjatori, joten pitää suunnata sinne heti alkuviikosta. Ja kohtahan tulee kotimaiset omenat!

Erityisesti odotan, että pääsen itse kuivaamaan marjoja ja hedelmiä. Kaupan kuivatuissa hedelmissä on melkein aina sokeria ja säilöntäaineita, joten sen vuoksi niitä tulee harvemmin ostettua. Ohjekirjan mukaan tällä voi kuivata lähes mitä vain. Onko kukaan koskaan kuivannut esimerkiksi kalaa? Ja mihin kuivattua kalaa voisi käyttää?

Sieniä ainakin aiomme kuivata todella paljon! Kuivattujen sienien käyttö on mielestämme helpompaa kuin pakastettujen. Emme meinaan ikinä muista ottaa pakastettuja sieniä tarpeeksi ajoissa sulamaan ja kun niitä pitäisi käyttää, ne ovat vielä jäisenä kokkareena.

Mitkä hedelmät, vihannekset, juurekset, sienet tai marjat sopivat mielestänne erityisen hyvin kuivattavaksi?

Aloe Veraa ja happea

Nyt lähti kolmas pullo CocoVin ihanaa Aloe vera juomaa. Ostin tätä ensimmäisen kerran kesän alussa ja jäin heti koukkuun. Juomaa voi siemailla sellaisenaan 15 ml annoksina 3 kertaa päivässä tai sitä voi laimentaa veteen. Itse teen molempia. Yleensä ennen ruokailua otan yhden shotin ja aamuisin olen korvannut perinteisen Tropicanan Aloe vera vedellä. Erinomainen karppaajan “tuoremehu”.

Iso lasi Aloe vera vettä vie muuten todella hyvin janon ja maku on raikkaan sitruunainen. Minulla lähtee tällä paljon paremmin jano kuin tavallisella vedellä. Itse olen tainnut monta kertaa ylittää suositeltavan päiväannoksen, kun Aloe vera juoma on vain niin hyvää.

Aloe vera sisältää runsaasti erilaisia vitamiineja, aminohappoja ja mineraaleja. Päiväannos taitaa kuitenkin olla niin pieni, että ei tästä tietenkään ainoaksi ravinteiden lähteeksi ole. Parasta Aloe verassa on sen vatsaa ja suolistoa hoitavat ominaisuudet.

Olin tällä viikolla CocoViBarissa järjestetyllä kokonaisvaltainen hyvinvointi – energiaa syksyksi -luennolla. Luento oli niin mielenkiintoinen, että aika tuntui loppuvan kesken. Erityisesti mieleen jäi hapen ja veden tärkeys kehollemme. Yleensä meinaan hengitämme vain kevyttä pintahengitystä, emmekä hyödynnä koko hengityskapasiteettiamme. Lisäksi emme muista juoda tarpeeksi vettä.

Hapen saatia voi tehostaa tekemällä 5-10 syvähengitystä kolmesti päivässä. Kerran heti heräämisen jälkeen, kerran ennen lounasta ja vielä kerran iltapäivällä ennen kotiin tuloa. Syvähengitys tehdään vetämällä nenän kautta ilmaa sisään niin, että vatsa oikein pullistuu. Näin ilmaa pääsee virtaamaan keuhkojen alaosiin asti. Pidätä hetki hengitystä, jotta happi ja hiilidioksidi pääset vaihtamaan paikkaa ja puhalla ilma rauhallisesti suun kautta ulos. Anna keuhkojen tyhjentyä täysin ja ota sen jälkeen uusi syvähengitys. On muuten aika vaikea muistaa tehdä näitä arjen kiireessä, mutta itse aion ainakin yrittää. :)

Irlantilainen soodaleipä

Dublinin matkalla kävimme ennen Howthin retkeä tukevalla aamiaisella Kennedy’s bistrossa. Ehdottomasti paras aamiainen koko reissulla, kaikki osaset oli kunnossa, cappuccino oli hyvin tehty, ruoka maistui hyvältä, mutte ehdottomasti parasta oli itse tehty tuore leipä. Irlantilainen tumma soodaleipä joka oli paahdettu pinnaltaan rapeaksi.

Tuosta aamiaisesta asti olen himoinnut kyseistä leipää ja jo silloin päätin, että teen sitä kunhan kotiudumme. Muutama viikko ehti kuitenkin mennä kunnes sain aikaiseksi. Saamamme “suvun perinneresepti” oli ainemääriltään sen verran summittainen, että tuli nyt kuitenkin käytettyä netistä löytynyttä ohjetta. Hyvä ohje olikin, nämä ovat suurta herkkua paahdettuina.

Tumma irlantilainen soodaleipä

  • 320 g grahamjauhoa
  • 260 g (tavallista) vehnäjauhoa
  • 80 g venhänalkioita
  • 4 tl hunajaa
  • 1 tl ruokasoodaa
  • 1 tl suolaa
  • 1,5 rkl huoneenlämpöistä voita
  • 1 suuri kananmuna
  • 0,5 l kirnupiimää

Lämmitä uuni aluksi 200 asteiseksi. Älä aloita taikinan tekoa ennen uunin lämpeämistä, taikina syntyy nopeasti eikä kestä pöydällä seisottamista.

Levitä vehnänalkiot tasaisesti (leivinpaperin päälle) uunipellille ja paahda niitä 3-5 minuuttia kuumassa uunissa, kunnes alkavat saamaan väriä. Sekoita sillä välin muut kuivat aineet suuressa kulhossa sekaisin. Vispaa kananmuna, hunaja ja noin 3/4 piimästä sekaisin toisessa kulhossa.

Anna vehnänalkoiden jäähtyä muutaman minuutin ajan ja sekoita ne sitten muiden kuivien aineiden sekaan. Leikkaa sitten huoneenlämpöinen voi pieniksi paloiksi kuivien aineiden sekaan ja nipistele sormin tasaisesti jauhojen joukkoon.

Tee kuivien aineiden keskelle onkalo ja kaada piimäseos siihen. Sekoita nopeasti tasaiseksi taikinaksi käsin nostelle. Älä vaivaa taikinaa. Lisää tarvittaessa piimää, taikinan on tarkoitus olla aavistuksen märkää kun se on valmista. Sellaista, että se tasoittuu vuoan pohjalle, mutta ei ole kuitenkaan juoksevaa vaan kiinteää.

Voitele noin 25×13 cm alumiininen leipävuoka ja nostele taikina sinne. Nosta uuniin ja paista noin 50 minuutin ajan. Leipä on valmista kun se on kauniin ruskea pinnalta ja kun siihen kopauttaa kuuluu kumea, ontto ääni. Anna leivän jäähtyä ja levätä hetki ennen kumoamista.

Tämä leipä säilyy huoneenlämmössä muutaman päivän. Parhainta se on heti syötynä. Leivän voi kääriä folioon ja odottaa yön yli, tällöin se on helpompi leikata viipaleiksi. Itse leikkasin leivän valmiiksi viipaleiksi ja pakastin viipaleet pusseissa. Leivänpaahtimella sulattaen ja paahtaen näistä tulee todella herkullisia.

Erittän nopeita ja helppoja tehdä. Viikonloppuisin ehtii hyvin tekemään ja paistamaan aamupalalle. Kannattaa kokeilla!