Malediivit – pala paratiisia

 photo P1146891b_zps73349984.jpg

 photo P1187955b_zpsf6f47b91.jpg

 photo P1187959b_zps509030e4.jpg

 photo IMG_1909b_zps81551f9a.jpg

 photo IMG_2243fbb_zpsb4b754d8.jpg

 photo IMG_2072b_zps8a9181d0.jpg

 photo IMG_2082b_zps30bc571b.jpg

 photo IMG_1950b_zps3189e74f.jpg

 photo IMG_2010b_zpse921f9b6.jpg

 photo P1146947bbbbbb_zpsb5e8c713.jpg

 photo P1146993b_zpsecc5db4f.jpg

 photo P1146901b_zps7816de02.jpg

 photo P1187982b_zps7ed57084.jpg

 photo IMG_2307b_zps56fb3f05.jpg

 photo P1146957bbbbb_zps2dbfac2d.jpg

 photo IMG_1915b_zpsd43475ac.jpg

 photo IMG_1447b_zps5560ce8b.jpg

Sri Lankan kiertomatkan jälkeen olikin aika hypätä lentokoneeseen ja suunnata talvimatkani viimeiseen kohteeseen, joka oli Malediivit. Jo ylhäältä ilmasta käsin näki, että nyt ollaan lähestymässä todellista paratiisia: alapuolella avautui silmänkantamattomiin turkoosia merimaisemaan ja siellä täällä pienen pienet valkohiekkaiset saarirykelmät nousivat hädin tuskin vedenpinnan päälle. Lentokentällä trooppinen ilmasto otti lämpimästi vastaan Malediiveille saapuvat vieraat ja pienestä tuloaulasta oma matkani jatkui hotellin järjestämällä pikavenekuljetuksella kohti määränpäätä. Mitähän Malediivit tarjoaisivatkaan yli kolmen viikon matkasta hieman uupuneelle matkailijalle?

Etelä-Malen atollin pienelle Kandooma-saarelle päästessäni en voinut muuta kuin huokailla täydellisyyttä hipoville paratiisisaaren maisemille. Rantahiekka oli valkoistakin valkoisempaa ja merivesi turkoosimpaa kuin missään muualla missä olinkaan matkustanut. Meren päälle rakennetut water villat näyttivät kuin leijuvan ilmassa, rannalla sijaitsevat pienet beach bungalowit kutsuivat vieraita yksityisillä rantakaistaleillaan ja riippumatoillaan, ja saaren keskiosan hotellin ravintola- ja uima-allasalue oli kuin ylellinen keidas keskellä paratiisia. Pientä saarta reunustivat vehreät tuulen mukana rauhallisesti huijuvat palmupuut ja sama pehmeä tuulenvire sai trooppisessa kuumuudessa paahtuvan ihon melkein kananlihalle – vai oliko se vain maisemien ansiota. Hotellille saavuttaessa vieraille tarjoiltiin kylmiä pyyhkeitä virkistykseksi sekä trooppista hedelmäjuomaa, jolla saattoikin onnellisena kilistää vielä hetken jatkuvalle lomalle.

Päivät paratiisissa noudattivat hyvin samanlaista kaavaa, sillä suunnitelmana oli vain ja ainoastaan nauttia täysillä lomasta. Aamulla saattoi herätä ylös ilman kiirettä minnäkään ja siirtyä beach bungalowin terassille nauttimaan vastapuristettua appelsiinimehua turkoosia merimaisemaa katselleen. Sen jälkeen saattoi kaikessa rauhassa kävellä herkuttelemaan myöhäiselle aamiaiselle hotellin viihtyisään ravintolaan, jonka notkuvien pöytien ja herkkukahvien äärellä kului helposti tunti jos toinenkin samalla ulkoilmasta nauttien.

Seuraavana aktiviteettinä olikin yleensä siirtyä rannalle aurinkotuoleihin loikoilemaan, kirjaa lukemaan ja höpöttelemään matkakaverini kanssa. Tosin aika nopeasti kuumuus otti vallan, ja turkoosin meriveden houkutus kävi niin suureksi, että pulahdus Intian valtamereen lempeisiin aaltoihin oli paikallaan. Merivesi oli kuin linnunmaitoa, joten siellä pulikoimisesta ei saanut mitenkään tarpeeksi. Lounasaikaan hotellin allasbaarista saattoi hakeaa pientä syötävää, mutta useimmiten raikas smoothie tai hedelmäjuoma oli ainut asia mitä helteessä tarvitsi tuoreiden kookoksien vedestä puhumattakaan. Iltapäivällä rentoilu jatkui rannalla tai vaihtoehtoisesti uima-altaalla, jonka infinity pool näytti siltä, kuin se olisi jatkunut suoraan mereen – veden väritkin hipoivat toisiaan. Muutamana päivänä päiväohjelmaan kuului myös snorklausretkiä läheisille koralliriutoille, joiden ei turhaan sanota olevan yksi maailman upeimmista merenalaisista maailmoista.

Auringon alkaessa laskemaan oli aika piipahtaa bungalowissa kaunistautumassa ennen suuntaamista takaisin rannalle nauttimaan auringonlaskusta ja paikan erikoisherkuista – kylmistä pina colada -juomista. Kun aurinko oli vihdoin painunut mereen ja värjännyt taivaanrannan kauniin vaaleanpunaiseksi, alkoi pimeys laskeutumaan saaren ympärille ja kaskaiden sirityskonsertti voimistumaan. Illallinen katettiin palmupuiden katveeseen taivasalle, jonka kirkasta tähtitaivas ei voinut muuta kuin ihastella samalla kun maisteli suussasulavan herkullisia ruokia. Useammaksi tunniksi usein venyneen illallisen jälkeen omaan bungalowiin suunnattiin lähes täydellisessä pilkkopimeydessä pienen polun molemmin puolin olevien lamppujen ohjeistamana. Vaikka päiviin ei sen ihmeellisempää ohjelmaa kuulunut, tuli uni usein iltaisin ennen kuin ennätti matkakirjastaan yhtä sivua pidemmälle lukea. Mutta ehkä siitä saattoi aistia, että päivät paratiisissa olivat mitä onnistuneimpia ja olo illalla onnellinen olemassa olostaan täällä. Malediivit olivat juuri sellainen paratiisi, josta olin unelmoinut.

Sisua säästämiseen ja unelmien toteuttamiseen

 photo IMG_2953b_zps49be0aa2.jpg

Vuosi sitten kertoilin teille unelmista ja niiden toteuttamisesta. Siitä kuinka pienilläkin valinnoilla arkipäivässä voi tehdä unelmistaan totta, tai ainakin olla askel askeleelta niitä lähempänä. Itseni suurin unelma liittyi siihen, että halusin nähdä maailmaa ja matkailla mahdollisimman paljon. Jos mietin nyt vuotta taaksepäin, voinkin sanoa tavoitelleeni ja toteuttaneeni näitä unelmia aivan tosissani. Viime vuonna joulun aikaan reissasin eksoottisessa Intiassa ja Sri Lankassa, nautin auringosta Malediiveillä, keväällä seikkailin Israelissa ja Jordaniassa sekä kävin kaupunkilomilla Tukholmassa ja Oslossa. Kesällä taas juhlin ystäväni häitä Bellagiossa Italiassa ennen kuin suuntasin kesälomani ajaksi asustelemaan Pariisiin ja piipahtamaan myös Ranskan maaseudulla. Miten tämä olikaan mahdollista? Reissata melkein kymmenessä eri maassa puolen vuoden aikana? Aikaa, uskallusta ja innostusta siihen toki tarvitaan, mutta viimekädessä kaiken mahdollistavana tekijänä on myös se kaikkien rakastama tai vihaama raha.

 photo IMG_2852b_zpsb8bea5cd.jpg

Kun vuosi sitten mietin Nordean Sinun suunnitelmasi säästämiseen -sivuston avulla, mihin rahani katoavat, huomasin, että jo pienilläkin muutoksilla kulutustottumuksissani voisin saada rahaa mukavasti säästöön. Päivittäisiin menoihin katoaa yllättävän suuri osuus palkasta, jos rahankäyttöä ei yhtään pidä silmällä. Ravintolaillallisia, take away -ruokaa, uusia mekkoja, kosmetiikkavuoria, heräteostoskenkiä, taksimatkoja, urheilutavaroita, sisustuskrääsää – näihin rahani aiemmin katosivat ilman, että kiinnitin siihen mitään huomiota. Säännöllisen säästämisen laskin kuitenkin kertoi, että jos vaateshoppailujen sijaan siirrään kerran kuussa vaikka 200 euroa säästöön, olen vuodessa pulskistuttanut säästötiliäni 2400 eurolla. Jos taas jätän yhdenkin ravintolaillallisen viinilaseineen kuukaudessa väliin, voin 50 euron kuukausisäästöllä saada kasaan vuodessa 600 euroa. Pieneltä summalta tuntuva 10 euron viikottaisen taksimatkan korvaaminen julkisilla kerryttäisi säästötiliäni jopa 530 eurolla vuodessa. Huomasinkin, että jo pienillä valinnoilla arkielämässä voi saada suuret tulokset aikaan, kun suunnittelee talouttaan ja rahankäyttöään tarkemmin.

 photo IMG_2925b_zpsa49f5b39.jpg

Omalla kohdallani parhaiten suunnitelmallisemmassa rahankäytössä on toiminut se, että palkastani siirtyy joka kuukausi tietty summa säästötilille. Sen lisäksi, jos olen kuukauden aikana onnistunut olemaan turhia shoppailematta, voin siirtää loppukuusta vielä ekstrasumman säästöön. Olen myös huomannut, että olen kurinalaisempi kuluttaja, kun minulla on tarkasti tiedossa porkkana, jota varten säästän. Kun katson vuotta taaksepäin, olen onnistunut säästämistavoitteissani ihan hyvin, mutta pakko myös myöntää, että joinakin kuukausina (kuten kesäloma Pariisissa) tuli shoppailuja ja ulkona herkutteluja tehtyä enemmän. Toisaalta olen myös sitä mieltä, ettei turhan tiukkakaan säästäminen ole hyväksi, sillä helposti talouden turhan tiukalle vetämisen keskellä elämästä nauttiminen unohtuu. Ennemminkin sanoisin, että jokaisen meistä tulisi suunnitella säästämisensä oman elämäntyylin ja toiveiden mukaiseksi. Säästämisen tulisi olla ennen kaikkea unelmien mahdollistaja, ei elämää rajoittavaa tekijä.

 photo IMG_2806b_zps73f45ce5.jpg

Vuoden aikana olen siis onnistunut ihan hyvin säästösuunnitelmissani ja unelmieni toteuttamisessa. Mutta mitäs nyt, miten tästä eteenpäin? Edelleenkin minun unelma ylitse muiden on matkailla mahdollisimman paljon, sillä uusien paikkojen näkeminen, kulttuurien kokeminen ja elämysten kerryttäminen on jotain sellaista mikä rikastuttaa elämääni enemmän kuin mikään muu rahalla saatava asia. Tähän haluan jatkossakin panostaa. Matkailun lisäksi minulla on kuitenkin myös uusi unelma. Toiveenani olisi vaihtaa asuntoani ehkäpä seuraavan puolen vuoden aikana, joten sen suhteen minun tulisi säästää vieläkin suunnitelmallisemmin kuin mitä tähän mennessä olen onnistunut tekemään. Toki oman asuntoni myynnistä saan hieman pesämunaa seuraavaa varten, mutta sen lisäksi pienetkin pintaremontit kalusteista ja muista sisustustavaroista puhumattakaan vaativat oman summansa säästöön.

 photo IMG_2840b_zps7bff8c21.jpg

Pääkaupunkiseudulla yksinasuvalla ei ole kyllä mikään maailman paras tilanne asuntomarkkinoilla, sillä erityisesti pienien keskusta-asuntojen neliöhinnat alkavat olla aika kovia. Omaan asuntoon sijoittaminen on mielestäni kuitenkin järkevää pidemmällä tähtäimellä, ja kuukausittainen asuntolainan lyhentäminen myös tietynlaista säästämistä. Jotta oma talous ei joutuisi liian tiukille, olenkin joutunut puntaroimaan hieman sen suhteen, mitä asumiselta ja kodiltani kaipaan. Haluanko nykyiseen kotiini verrattuna lisäneliöitä vai haluanko kotini olevan mieluummin kompaktimpi ja voisin siten asuntolainan lyhennyksen sijaan laittaa suuremman summan matkakassaani? Entä haluanko asua kivenheiton päässä Stockmannista vai riittäisikö minulle hyvien kulkuyhteyksien päässä oleva koti, jolloin neliöhinnat olisivat huokeampia ja näin säästöpossu pulskistuisi kuukaudessa enemmän? Mikä asumisessa on minulle ylipäänsä tärkeää ja kuinka ison summan olen siihen kuukaudessa valmis sijoittamaan? Ison ja pramean asunnon sijaan taidankin haluta käyttää rahani ennemmin kokemuksiin ja elämyksiin. Niihin elämän todellisiin rikkauksiin.

 photo IMG_2917b_zps478bbb8d.jpg

Tiedän, säästämisessä alkuunpääsy voi olla haastavaa ja omien kulutustottumusten muuttaminen yllättävän vaikeaa. Yksin tähän hommaan ei onneksi tarvitse ryhtyä, sillä Nordeasta saat neuvot oman säästösuunnitelman tekemiseen. Yhteyttä voit pyytää tämän lomakkeen kautta. Siitä alkaakin sitten tie kohti omien unelmien toteuttamista. Ainakin itse uskon vahvasti siihen, että kaikista unelmistamme voi tulla totta, jos meillä vain on rohkeutta tavoitella niitä.

Olisikin kiva kuulla, mistä sinä tällä hetkellä unelmoit ja oletko kenties jo tehnyt jotain unelmiesi toteuttamisen eteen?

 photo IMG_2804b_zpse7e56098.jpg

Yhteistyössä: Nordea

Eksoottinen Sri Lanka

Intian kiertomatkan jälkeen seuraavana vuorossa oli reilun kahden viikon loma Sri Lankassa – ohjelmassa oli niin rantalomailua Intian valtameren aalloissa, kulttuurikohteita ja historiallisia monumenttejä, luontoretkiä kansallispuistoissa, pieniä maaseutukyliä ja kohtaamisia kyläläisten kanssa, vuoristopatikointia ja mielettömiä maisemia, uusia ystäviä ja unohtumattomia kokemuksia. Vaikka Sri Lanka on kooltaan suhteellisen pieni maa, kätkee se sisäänsä upean variaation erilaista nähtävää, koettavaa ja tekemistä, ollen näin yksi parhaimpia kohteita aktiivilomailijalle tai seikkailumatkailijalle. Tähän maahan halusinkin päästä tutustumaan mahdollisimman monipuolisesti, joten palkkasin itselleni paikallisen kuskin, joka samalla toimi mitä parhaimpana matkaoppaana. Tässä matkatarinaa kuvien muodossa:

 photo PC315701b_zpsace534e4.jpg

 photo PC315671b_zps0de44d70.jpg

 photo P1015749b_zpsc2779cd8.jpg

 photo PC315707b_zpse199cc1a.jpg

 photo P1015743b_zps769c4fa8.jpg

 photo P1116871b_zps683161b7.jpg

 photo P1015738b_zpsea7a1d45.jpg

 photo PC315712b_zpseab511c3.jpg

Hektisen ja paikoitellen jopa kaaottisen Intian jälkeen olin valmis ensimmäisenä suuntaamaan Sri Lankan kauniille rannoille rentoutumaan. Vuoden vaihteessa suurin osa suosituista rantakohteista oli täyteen bookattuja, joten pienten etsintöjen jälkeen löysin itselleni suurten turistimassarantojen sijaan mitä rauhallisimman hotellin pienen Marawilan kylän rannalta. Päivät kuluivat leppoisasti kilometrejä pitkällä oranssin sävyiselle hiekkarannalla, jota reunustivat vehreät palmupuut ja siniturkoosina kimmeltelevä meri. Kun upottaa varpaansa lämpimään hiekkaan, kädessä on kylmä ananasjuoma ja auringonsäteet kihelmöivät nenän päällä, ei lomafiilistä tarvitse enempää etsiä. Täällä rannalla sielu ja mieli lepäsi. Lomapäiviin en kaivannut sen erikoisempaa ohjelmaa, vaan täydellistä oli vain olla hiekkarannalla kirjaa lukien, auringosta nauttien, simpukoita etsien ja meren aaltoja kuunnellen. Iltaisin istahdin rantaravintolaan herkuttelemaan sri lankalaisia kasvispainotteisia ruokia, ihastelemaan auringonlaskun värejä ja kuuntelemaan paikallisen bändin rentoja rantarytmejä.

 photo P1025924b_zpsa2f45b12.jpg

 photo P1046152b_zpsdd8ebd27.jpg

 photo P1046141ib_zps991a645e.jpg

 photo P1046183b_zps50a8a0fa.jpg

 photo P1046170b_zps6858ebbe.jpg

 photo P1046107b_zpsbb7eff54.jpg

 photo P1025918b_zpse9f07a32.jpg

 photo P1035996b_zpscd18e377.jpg

 photo P1035972b_zps7ac39b9b.jpg

 photo P1036004b_zpsbd1907b0.jpg

 photo P1056287b_zpsc6fc4314.jpg

 photo P1046192b_zps5031ac96.jpg

 photo P1036002b_zps9f0bd2ee.jpg

 photo P1036028b_zps82503d4c.jpg

Rantapäivien jälkeen oli akut ladattuna ja matka kohti sisämaata pääsi alkamaan. Sigiriyan kylässä vietin useamman päivän läheisiin historiallisiin temppeleihin ja muihin nähtävyyksiin tutustuen. Ensimmäisenä vuorossa oli tutustuminen Sri Lankan entiseen keskiaikaiseen pääkaupunkiin Polonnarywaan, joka kätkee sisäänsä 1100-luvulla rakennettuja UNESCOn maailmanperintökohteeksikin listattuja raunioita. Raunioalueelta löytyy myös upeita muinaismumenttejä ja temppelitaidetta. Erityisesti lempeäkatseisten buddhajumalia esittävien patsaiden edessä aika tuntui pysähtyvän ja mieli rauhoittuvan. Yhtenä päivänä päätin kivuta ylös Sigriyan kivilinnoitukselle, joka on entisaikoina rakennettu vaikeapääsyisen kivijärkälevuoren päälle 200 metrin korkeuteen. Huipulle pääsi kapeita portaita pitkin ja matkan varrella saattoi ihastella Sri Lankan vanhimpia kalliomaalauksia sekä viimeistä nousua vartioivaa suurta leijonapatsasta. Ylhäältä linnoitukselta pääsi katselemaan joka suuntaan avautuvia vehreitä maisemia. Matkan yksi hienoimpia kohokohtia oli kuitenkin norsuratsastusretki Sigiriya-vuoren juurella, jossa norsuherra Samehin selässä pääsin näkemään palan sri lankalaista maaseutua.

 photo P1036105b_zps6858ebbe.jpg

 photo P1096782ib_zpsa40a8450.jpg

 photo P1086752b_zpsde0fc63a.jpg

 photo P1086694b_zps11cfb3a5.jpg

 photo P1086711b_zpsaed05ddb.jpg

 photo P1086718b_zps70b6d9ca.jpg

 photo P1086707b_zps0fdaabf2.jpg

 photo P1036080b_zpsb56b8efb.jpg

 photo P1096773b_zpsd9218137.jpg

 photo P1076542b_zps226dacfb.jpg

 photo P1076527b_zpsd8292d9a.jpg

 photo P1076591b_zps62dd78c7.jpg

 photo P1066407b_zpsbc730bdd.jpg

 photo P1076546b_zps1fb79a9d.jpg

 photo P1046206b_zps55c604bd.jpg

 photo P1046212b_zps1961cc5a.jpg

 photo P1066444b_zpsa55a7ecd.jpg

 photo P1025774ib_zps659d62fa.jpg

 photo P1066434b_zps48b582f4.jpg

Historiallisten nähtävyyksien lisäksi halusin päästä tutustumaan tarkemmin myös Sri Lankan vehreään luontoon. Minneriyan ja Yalan kansallispuistoissa jeepin kyydissä kelpasikin ihastella kymmenpäisiä norsulaumoja ja niiden elämää, mutta myös näkemään muita eksoottisia eläimiä kasveista puhumattakaan. Sisämaassa jo automatkat paikasta toiseen olivat oma elämyksensä – tiet puikkelehtivat vuorijonojen ja vehreiden teeviljelmien välissä ja aina siellä täällä vastaan tuli toinen toistaan isompi vesiputous. Mitä ylemmäksi reitti kulki, sitä sadunomaisemmaksi maisemat alkoivat muuttua. Horton Plains luonnonpuistossa 2130 metrin korkeudessa tunsi olevansa jopa pilvien yläpuolella ja jyrkänteeltä avautuivat kirjaimellisesti henkeäsalpaavat maisemat. En varmaan koskaan saa matkoillani tarpeeksi eläimistä, joten Sri Lankassa yksi ehdoton vierailukohteeni oli Pinnawalan norsujen orpokoti, jossa orvoista, hylätyistä tai loukkaantuneista intiannorsuista pidetään huolta. Pääsinpä minäkin pesemään erästä norsupoloa läheiseen jokeen, jonne norsut viedään päivittäin kylpemään.

 photo P1076635b_zpsf396b454.jpg

 photo P1086760b_zps811cfd35.jpg

 photo P1076646b_zps06c7ef7d.jpg

 photo P1076661b_zps74af3a86.jpg

 photo P1076658b_zps7910e7a0.jpg

 photo P1076623b_zpsb7c6a6b0.jpg

 photo P1076650b_zpsa2e258e9.jpg

 photo P1076644b_zpsebe1422f.jpg

 photo P1056278b_zps884f1d81.jpg

 photo P1056270b_zpsaa16a7ad.jpg

 photo P1046241b_zps7c5ac065.jpg

 photo P1056295b_zps4a38ec36.jpg

 photo P1056362b_zps70df8b12.jpg

 photo P1056367b_zps29509fff.jpg

 photo P1086671b_zps761d13d0.jpg

 photo P1086686b_zpsd4f6d55d.jpg

 photo P1086678b_zps2789b425.jpg

Luontoelämysten rinnalla paikalliseen elämänmenoon tutustuminen on matkaelämys jo sellaisenaan. Loisteliaassa Kandyn kaupungissa pääsin seuraamaan sri lankalaista perinteistä tanssiesitystä sekä sattumalta sunnuntailounaalle srilankalaisen perheen kotiin – eteeni kannettiin kulhoittain ruokaa ja niitä innolla maistelinkin suvun jäsenten kysellessä vähän väliä huvittuneena ”is it too hot” -kysymyksiä. Kuskini avustuksella pääsin myös vierailulle maaseutukylän pieneen kouluun, jossa pikkuoppilaat esittelivät minulle piirrustuksiaan ja innostuivat lopulta myös laulamaan. Kohtaamiset paikallisten kanssa ovat juuri niitä elämyksiä, jotka tuovat matkoihin sen omanlaisen syvyyden ja arvostuksen maata kohtaan. En varmasti koskaan unohda paikallisen englanninopettajan minulle järjestämää tutustumiskierrosta kylänsä maanviljelmiin ja kyläläisten koteihin. Kun olin illan pimetessä suuntamassa takaisin hotellille, erään perheen isomummo tarttui minua vielä molemmista käsistä kiinni ja sanoi sri lankaksi: ”Tulethan vierailulle pian uudestaan”. Kyyneleitä pyyhkien hyvästelin perheen, sillä tiesin matkani jatkuvan seuraavana päivänä.

 photo P1015645b_zpse8bd4aa1.jpg

 photo P1015644b_zpsf8d39a76.jpg

 photo P1106813b_zpscd30414a.jpg

 photo P1116823b_zps4031817e.jpg

 photo P1116840b_zpsd6595f85.jpg

 photo P1116815b_zps5a017041.jpg

 photo P1116848b_zps6a9ed973.jpg

 photo P1126880b_zps649a7fbe.jpg

 photo P1126882b_zpsc9551624.jpg

 photo P1116852b_zps9ca16103.jpg

 photo P1116876b_zps42049ce7.jpg

Sisämaan kierroksen jälkeen oli lopulta aika palata takaisin rannikolle nauttimaan viimeisistä päivistä Sri Lankassa. Meren myötä halusin myös toteuttaa pitkäaikaisen unelmani ja nähdä valaan edes vilaukselta valasretkellä. Ja niitähän näkyi – toinen toistaan isompi valas nousi säännöllisesti pinnalle haukkaamaan happea ja niiden lisäksi myös villidelfiinit innostuivat järjestämään oman shownsa luontomatkailijoille. Tukikohtanani rannikolla toimi pieni surffikylä Mirissa, jonka rantojen rentoa elämänmenoa saa muualta hakea. Päivät löhöiltiin rantatuoleissa sopivia aaltoja odotellen ja illalla siirryttiin rennolle illalliselle rantaravintoloihin ennen varsinaisten rantabileiden alkamista. Reggaebaarien rytmit loivat oman tunnelmansa oranssinsävyisille auringonlaskuille ja matkailijat tuntuivat olevan yhtä suurta perhettä taustoistaan ja kotimaastaan huolimatta. Kun matkalla on yksin, tutustuu matkan aikana ihan eritavalla uusiin ihmisiin ja saa ystäviä ympäri maailman.

Ihmeellinen Intia

Ihmeellinen Intia tarjosi kahdeksan päivän aikana minulle parastaan – kultaisen kolmion kierros yhdistettynä vierailuun luonnonpuistossa oli matka, joka piirtyi syvästi muistiini ja näin lähes vuoden jälkeenkin matkakuvien selailu nostaa pintaan matkan aikana koetut muistot ja tuntemukset.

 photo delhi_zps8b224e3e.jpg

 photo P1014889b_zps0e603bea.jpg

 photo P1014924b_zpsa4390e81.jpg

 photo P1014917b_zpsfe558e40.jpg

 photo P1014905b_zps348fbe24.jpg

 photo P1014922b_zps9058b608.jpg

 photo P1014920b_zps8a92e965.jpg

 photo P1014940b_zps0570d810.jpg

 photo P1015001b_zps59237199.jpg

 photo P1014942b_zps6ca2b04b.jpg

 photo P1014966b_zpsf3d7a5db.jpg

 photo P1015019b_zps6dbc53e7.jpg

 photo P1014972abb_zps2ec31e5f.jpg

 photo P1015002b_zps713be9b1.jpg

 photo P1015006b_zps748dfba1.jpg

 photo P1015026b_zps525d6128.jpg

Lentoni Suomesta Intiaan laskeutui Delhiin myöhään illalla, ja pimeän jo tultua näin auton ikkunasta matkalla majapaikkaani vain kauppojen sulkevan oviaan ja ihmisten vetäytyvän nukkumaan – koteihinsa tai kadulle. Tunsin itseni etuoikeutetuksi kömpiessäni hotellin lakanoihin nukkumaan, vaikkakaan hotelli ei mikään loistolukaali ollut. Seuraavana aamuna, kun aurinko alkoi pilkistelemään Delhin yllä olevan saastepilven takaa, oli aika lähteä tutustumaan todelliseen Delhiin. Erityisesti minua kiinnosti vanha Delhi, joten suuntasinkin ensimmäisenä katsomaan yhtä merkittävintä nähtävyyttä, Jama Masjidin moskeijaa. Moskeijalla oltiin vasta valmistautumassa uuteen päivään ja sainkin kierrellä paikassa varsin rauhassa. Keskellä aukiota seisoessani en voinut muuta kuin ihmetellä Intian eroavaisuuksia – tässä edessäni kohosi mitä hienoin rakennus, mutta kurkistaessani sen muurien ulkopuolelle, oli näkyvissä vain hökkelikyliä. Moskeijasta halusinkin seuraavaksi siirtyä tutustumaan tarkemmin delhiläisten elämään, ja mikä olisi tähän sen parempi tapa kuin perinteinen riksakyyti. Tein kierroksen basaarialueen eläväisillä kaduilla, jossa vieri vieressä oli myynnissä kaikkea mahdollista kanoista mausteisiin. Blondi ulkonäköni herätti paikallisissa paljon huomiota, mutta minua onneksi tyydyttiin vain tuijottelemaan sopivan etäisyyden päästä ja muutamat pikkupojat uskaltautuivat jopa vilkuttelemaan riksankyydissä pomppivalle blondille. Kapeilta kaduilta kaaottisen liikenteen seasta olikin seuraavaksi helpottavaa päästä rauhoittumaan Red fort -linnoitukselle ja ihastelemaan sen upeita rakennuksia. Tosin pitkään en yksikseni paikalla kierrellyt, kun satapäiset koululaisjoukot piirittivät minut ja halusivat päästä samaan kuvaan kanssani. Linnoituksella olisin voinut viipyä kaumminkin lasten kanssa hassutellen, mutta halusin nähdä vielä Delhin uuden puolen ennen pimeän tuloa.

 photo P1015056b_zps99d3c849.jpg

 photo P1015158b_zpsd5b6f34a.jpg

 photo P1015080b_zpsa5e98bae.jpg

 photo P1015160b_zpsddc5e19e.jpg

 photo P1015075b_zpsb270bba7.jpg

 photo P1015172b_zps55293195.jpg

 photo P1014890a_zps5e2be5e4.jpg

 photo P1015092b_zps72fd4f2a.jpg

 photo P1015164b_zps4baf9a46.jpg

 photo P1015262b_zps156278b4.jpg

 photo P1015251b_zps5c4836c2.jpg

 photo P1015242b_zps9106ae4f.jpg

 photo P1015038b_zpsc6e48a9b.jpg

 photo P1015066b_zps243cc812.jpg

 photo P1015272bc_zps2c803cd4.jpg

 photo P1015268b_zpse1e0c51b.jpg

Seuraavana aamuna matkani jatkui pitkin Intian kultaista kolmiota kohti vaaleanpunaista kaupunkia Jaipuria. Matkaan menikin lähes kokonainen päivä, mutta matka ei tuntunut läheskään niin pitkältä kun matkan aikana vaihdoin tarinoita kotimaistamme intilaisen kuskini kanssa ja välillä jännitin silmät kiinni kaaottisen liikenteen seassa puikkelehtimista. Jaipurissa vietin pari yötä ja siellä tuli samalla juhlistettua joulua tulisella chicken tikka -annoksella sekä kylmällä kokiksella samalla seuraten paikallisten elämänmenoa ravintolan ikkunasta. Jaipurin Pink Cityssä kaikki rakennukset ovat vaaleanpunaisia, joten värejä pursuilevan Delhin jälkeen Jaipur tuntui jopa hillityltä, vaikkakin elämää kaduilla riitti iltamyöhään. Joulupäivänä suuntasin anivarhaisella mahtipontiselle Amber Fort -linnoitukselle, jonne sain onneksi kyydin verkkaiselta norsurouvalta kuskeineen. Linnoituksella vietinkin lähes koko päivän, sillä niin paljon nähtävää ja ihmeteltävää sieltä löytyi – Rajasthanin loiston aikaan punaisesta hiekkakivestä ja marmorista rakennettu linnoitus kätkee sisäänsä niin upean peilisalin kuin hindu- ja muslimiarkkitehtuurista vaikutteita saaneita temppeleitä ja palatsihuoneita.

 photo P1015335b_zps85fad9ba.jpg

 photo P1015412b_zps9ac241cb.jpg

 photo P1015419b_zpsfa715915.jpg

 photo P1015341b_zps4b61d2ff.jpg

 photo P1015362b_zps960a3871.jpg

 photo P1015385b_zps540c02ef.jpg

 photo P1015432b_zps70c03116.jpg

 photo P1015453b_zpsc2e442fa.jpg

 photo P1015459b_zps7749e498.jpg

 photo P1015482b_zpsdb81b9f4.jpg

Jaipurin jälkeen oli aika poiketa hieman perinteisen kultaisen kolmion reitiltä ja suunnata syvemmälle Intian maaseutua. Pitkän automatkan aikana seurasin nenä ikkunassa kiinni ohi vilahtelevia peltomaisemia ja kyläkeskittymien kiivasta elämänmenoa. Teiden varsilla ja keskellä lehmät mutustelivat löytämiään jämiä ja vaikka olosuhteet näyttivät karuilta, voin vaikka vannoa, että lehmien katseesta paistoi onnellisuus. Teillä vastaan tuli myös vaikka millaista karvaista kulkuneuvoa aaseista ja norsuista kameleihin, ja muutenkin kyläkeskittymissä vilisti erilaisia eläimiä lapsista puhumattakaan. Pölyisten tieosuuksien jälkeen olikin rentouttava päästä majapaikkaani ja istahtaa uima-altaan reunalle hengähtämään ennen varsinaisia aktiviteettejä. Olin jo kauan aikaa sitten päättänyt että haluaisin vierailla Intiassa Ranthamboren luonnonpuistossa, joka on ainut paikka maailmassa, jossa erittäin harvinaisia bengalintiikereitä voi nähdä luonnossa. Alueella vietin kaksi yötä ja tein yhteensä kolme safarikierrosta luonnonpuistossa. Avojeepin kyydissä olikin parhain paikka ihastella karun kauniita maisemia sekä tarkkailla puistossa eläviä eläimiä. Mieleenpainuvin ja vieläkin kylmät väreet aikaansaava kokemus oli kuitenkin hetki, kun näin bengalintiikerin ensimmäisen kerran – vuoristopuron varrella tiheästä kaislikosta katseli nuori bengalintiikeri uros Akash.

 photo P1015624b_zpsdddf2794.jpg

 photo P1015318b_zpsae5ee612.jpg

 photo P1015509b_zps0ddb0628.jpg

 photo P1015544b_zps153ba55f.jpg

Rauhallisen luonnonpuiston maisemista oli aika kuitenkin palata takaisin kultaiselle kolmiolle ja poiketa vielä matkan viimeisessä kohteessa, Agrassa. Suurin syy miksi Intiaan alunperin halusinkaan matkustaa, oli toive nähdä Taj Mahal, joten Agrassa minulla ei ollutkaan ohjelmassa muuta kuin viettää päivä tähän rakennukseen tutustuen. Aamuauringon vasta noustetta Agran ylle olin jo Taj Mahalin porteilla näkemässä tämän yhden maailman kauneimmista ihmeistä. Mughalin imperiumin keisari Shah Jahan rakennutti tämän monumentin valkoisesta marmorista muistoksi ja hautapaikaksi synnytyksessä kuolleelle lempivaimolleen. Marmorin lisäksi rakenteissa ei muutenkaan säästelty: rakennusmateriaaleina käytettiin myös muun muassa kristallia, safiiria ja kultaa. Rakennus ja sen ympäristö sai minut haukkomaan henkeään, ja päivän aikana ihmettelin useampaan kertaan näkyä, kun aurinko eri vuorokauden aikoina vaihtoi rakennuksen valkoisen pitsimäisen julkisivun värejä kullan ja punaisen sävyistä helmenhohtoiseksi. Taj Mahalilla kiertelinkin verkkaisesti puolipäivää yksityiskohtia ihastellen, vaikkakaan aivan yksin paikalla en ollutkaan. Hassua muuten, että missäpäin maailmaa tahansa reissaankaan, yleensä nähtävyyksien luota löytyy aina useampi turisti, jotka haluavat ikuistaa minut lomakuvaansa. Olenpa joskus jopa päätynyt poseeraamaan kamelin selkään muslimiperheen lapsi sylissäni – mihinköhän perhealbumeihin olenkaan päässyt seikkailuillani…

Agra oli matkani viimeinen kohde ennen paluuta Delhiin, jossa suuntasin suoraan lentokentälle ja kohti seuraavaa määränpäätäni – Sri Lankaa.

Värivaroitus

 photo IMG_2185b_zps87b2bffd.jpg

Toivottavasti kukaan ei saanut värisokeutta eilisistä turkooseista väreistä, sillä jatkoa seuraa – ja turkoosin lisäksi luvassa on kaikkia mahdollisia värisävyjä koko mustavalkoisen blogiuran edestä! Lähes vuosi siihen meni, että sain läpikäytyä kaikki viime vuodenvaihteen matkakuvat, mutta vihdoinkin olen loppusuoralla urakassa. Jostakin syystä aina nämä pidemmät matkat eksoottisiin kohteisiin vaativat aina oman aikansa, ennen kuin haluan palata takaisin matkakuviin ja -tunnelmiin. Mutta toisaalta, kun kuvakansion avaa, tulee aina elävästi mieleen kaikki ne hetket, kokemukset, tuntemukset, elämykset, kohtaamiset, värit, tuoksut, näyt, ajatukset – koko se kirjo, mitä matkoilta parhaimmillaan saa ja mikä on se syy, miksi janoan aina matkan jälkeen jo pääsyä seuraavalla matkalle. Seuraavaksi luvassa onkin matkatarinoita valokuvien muodossa niin ihmeellisestä Intiasta, eksoottisesti Sri Lankasta kuin Malediivien paratiisista. Toivottavasti olet valmis nojatuolimatkalle! :)